Välitöitä

Heti alkuun iso kiitos kommenteistanne ja kehuistanne koskien Onnenpyörä -peittoja. Kommenttinne lämmittävät mieltä.

Pari pientä kyhäilyä valmistui jo jokin aika sitten, en ole vaan muistanut niistä mainita mitään, kun suurempiakin hommia on ollut ohjelmassa. Lievää mahtipontisuutta KYH-töiden valinnassa on ollut, joten saa nähdä valmistuvatko kaikki ajallaan... KYH #7 on ollut jo jonkin aikaa käytössäkin hyvällä menestyksellä.

  
Tiskirätti on Hjertegarnin Blend Bamboosta nysvätty omanpään tekele, jossa silmukoita 70, puikot kolmoset, ja langankulutus koko kerä, eli 50 grammaa. Vähän iso rätti on tiskiluutuksi, joten kunhan saan pienempiä KYH-rättejä valmiiksi, tämä pinkki siirtyy pölyrätiksi. Hyvin pyyhkii!

Apinoin itseäni neulomalla Smart -langasta samanlaiset sukat kuin talvemmalla. Käytin samaista lankaa, mutten sentään samaa väriä. Sukat ovat KYH # 9.

Lankaa meni 75 grammaa kolmosen puikoilla ja 44 aloitussilmukalla. Malli on omasta päästä, hyväksi havaittu kierrejoustomalli. Sukista piti tulla pojalle sopivat, mutta ovat tällä hetkellä auttamattomasti liian suuret. Odottelemme siis aikaa kasvavien jalkojen, ja neulomme sillä aikaa sopivammat jalanlämmittimet kuopukselle. Pienemmistä sukista toinen on jo irronnut puikoilta, ja toinen on valmistumassa hyvää vauhtia, joten poika saa syksyksi sopivatkin sukat suloisiin pehmopohkeisiinsa. Kaikki suutarin lapset eivät liene täysin kengättömiä!

Auringonsäteitä ja onnenpyörteitä

Saimme mieheni kanssa kunnian toimia kummeina ensimmäistä kertaa pariskuntana. Tämä oli myös ensimmäinen pestini sylikummina. Heti kummikysymyksen noustua esiin, ryhdyin kehittelemään itsetehtyä lahjaa tulevalle kummitytölleni. Tänään oli se iloinen päivä,  kun suloinen tyttö sai kauniin nimensä ja meiltä lahjaksi Onnenpeiton.

Valmistunut peitto on KYH 11. Kyseisenä päivänä tein ensimmäisen ruudun, ja loput 62 ahkeroin viikossa, eli tartuin hommaan tosissaan Juhannuspäivänä. En usko että kukaan uskoi minun saavan peittoa ristiäisiksi valmiiksi, mutta olin kyllä tehnyt tarkan toimintasuunnitelman, jotta voisin edes yrittää onnistua. Saattaa olla etten viimeisenä yönä ennen ristiäisiä nukkunut sekuntiakaan, kunhan yhdistelin palasia kuumeisesti ja päätin saada peiton valmiiksi.

Alussa idea oli tehdä seitsemästä eri väristä kymmenen ruutua kustakin väristä. Jossain vaiheessa viimeinen rivi tipahti pois, kun en halunnu liian suorakaiteen mallista vilttiä. Väri-idekin vähän muuttui matkan varrella, ruudut on jällen summamutikassa lätkitty paikoilleen, ja siinä lätkiessä huomasin että on parempi jos vaaleita ruutuja on vähän enemmän kuin tummia. Vaaleat auringot rauhoittavat kokonaisuutta. Kuvat on hätäisesti näpsäistyjä, sillä meille tuli vähän kiire lähteä ajoissa matkaan, ettemme olisi tapani mukaan myöhässä. Pitänee vetää rasti seinään, kun olimme juhlapaikalla miltei puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Käytin peittoon jämiä ja täysiä keriä Miami-lankaa. Eri sävyjä on peitossa varmaankin kymmenen. Voimakas pinkki, roosa ja tumma violetti ovat Miamia. Beige, hailakka liila, marjapuuro ja kirkas liila ovat Sublimen erilaatuisia lankoja, utuinen violetti on Dropsin Extra Fine Merinoa. Luonnonvalkoinen on Miamia. Lankaa peittoon kului 614 grammaa ja kokoa peitolla on 80 cm x 110 cm. Virkkuukoukku oli kolmonen.

Harmi etten ehtinyt keskittyä kuvaamiseen, sillä värit eivät oikein missään kuvassa vastaa täysin todellisuutta. Kauniin harmoninen lopputulos mielestäni on. Neljä liilanpunaista ruutua jätin viime hetkillä pois, värin liiallisen kirkkauden vuoksi. Pois jättämisestä tietysti seurasi parin tunnin lisähommat uusien ruutuvirkkauspuuhien muodossa, mutta kyllä kannatti, kun peiton harmoninen tunnelma säilyi. Reunus olisi saanut olla leveämpi, mutta valkoinen Miami hädin tuskin riitti edes tähän. Viimeisellä suoralla lanka loppui, ja olin aivan kriisissä, että miten saan tätä vanhan värikartan luonnonvalkoista mistään (ja vielä todellanopeasti sunnuntaiaamuna kello kuusi). Olen monesta kaupasta etsinyt luonnonvalkoista Miamia, mutta joka paikassa on valkoiset Miamit lopussa, jopa Novitan verkkokaupasta. Tämä luonnonvalkoinen on  tainnut tippua värikartastakin, ja nykyään Miamin valkoinen on sellainen kliinisenklooratunvalkoinen. Onneksi keskipitkän hermoilun päätteeksi muistin että onhan minulla parissa mallitilkussa pätkät valkoista Miami-lankaa, ja niimpä purin tilkut ja otin langat käyttöön. Hilkulle silti veti, kymmenen senttiä lankaa jäi.

En mitenkään ilennyt sanoa sitä ääneen,  kun aloin kello yhdeksältä ommella juhlamekkoa juhliin, joihin piti olla lähtövalmiina kello yhdeltätoista. En tiedä tajusiko mies heti koko kuviota, mutta saatoin haistaa ilmassa leijuvan epäuskon, kun hän ymmärsi, että olin todellakin vasta aloittanut juhlamekon työstämisen.  Valmisteluhommista olisi pitänyt olla jäljellä korkeintaan kenkien plankkaus tai paidan silitys, mekon ompelu oli jopa omasta mielestäni melko paksua, vaikka hoidinkin homman kotiin (vetoketjun kohdlla toki hirvitti että onnistuuko ykkösellä, kun aika on kortilla). Kangas ei ole Marimekkoa, vaikka joku sitäkin jo taisi ehdottaa, vaan kivantuntuista verhokangasta Kangas-Pauliinasta, vuorina on ohutta puuvilla-batistia. Otin varman päälle ja tein vuorin, kun en ollut varma näkyykö kankaasta läpi.

TYKKÄÄN! Vähän iso mekosta tuli, mutta en ehtinyt pienennellä ja turvauduin vyöhön, joka entisessä elämässä on mahtunut komeasti solahtamaan pyllynkin yli (nyyh). Paljon ei tarvitse pienentää, mutta ihan vähän jos haluaa jättää vyön pois. Olen tyytyväinen tekeleeseen.

  

Pahoittelut omituisesta pönötyksestä. Jälleen sata kuvaa ja kaikki pilalla miehen olemattoman kuvussilmän vuoksi (tantassahan ei ole vikaa).

Juhannus oli ihana! Saunamme tuoksui koivulle ja miehen loma alkoi. Tytsy teki isin kanssa vihdat. Onnea on touhukas tytär, suloinen poika, hyvä mies ja kaunis kesä.

Onnenpyöräpeitto

Ihastuin palavasti Sunny Spread -malliin  nähtyäni Tessin peittoversion. Ohjesivullahan peitto on yksivärinen, ja jos sen ainoastaan siellä olisin nähnyt, en varmasti olisi innostunut. Onneksi siis muutama muukin Raverlylainen oli käyttänyt mielikuvitustaan ja näin projektivalikossa oli näkyvissä upeita värikkäitä toteutuksia Sunny spread -peitosta. Peitto on KYH 4, ja työn viimeiset langat päättelin alkuviikosta, joten parisen viikkoa tämän virkkauksessa meni. Välissä oli pari päivää etten virkannut palaakaan, parina päivänä ehdin virkata jopa 7 palaa, keskitavoitteen ollessa 3-4 palaa per päivä. Peitto annettiin miehen hyvän ystävän ja hänen vaimonsa esikoispojalle. Oli niin kiva lahjoa vaihteeksi itsetehdyllä! Tässä iässä kun aika moni kaveri ja tuttu lisääntyy, on mahdotonta antaa kaikille itsetehtyä. Aika ei vaan riitä. On kiva, jos joku kokee itsetehdyn lahjan saamisen vähän spesiaalina, sen arvo mitataan työtunteina eikä rahana.

Käytin peittoon jälleen Novitan Miami-lankaa. Olen joskus aikaisemmin Novitan alennuksesta tilannut kasan noita vanhoja värejä, kuten luonnonvalkoista, nutriaa, taivaansinistä ja vihreää. Lime ja turkoosi lanka ovat uudempia hankintoja. Nutrianruskean sävy on täydellinen! Miksei se enää ole värikartassa! 

En muuten saa maksua Miami-langan mainostamisesta, vaikka viime aikoina kyseistä lankaa on tullutkin käytetty useammissa projekteissa (vinkkinä, ettei se kyllä yhtään haittaisi).

Pyörylävärejä oli viisi, kullakin tein seitsemän palaa valkoisin reunoin. Palat virkkasin yhteen kiinteillä silmukoilla takapuolelta, ja reunukseen virkkasin pylväillä kaksi kerrosta.  Palat on viskelty summamutikassa epämääräiseen järjestykseen, vaihdettu palojen paikkoja niin kauan että värijärjestys miellytti silmää, otettu valokuva muistin tueksi ja virkattu palat yhteen.

Sunny Spread -peitto

koko: 57 cm x 82 cm

lanka: Novitan Miami  350 grammaa

(josta valkoista 150 g)

koukku: 3

fiilis: jee!

Mielestäni pyörien värit ovat niin ihanat, herkulliset ja raikkaat. Näiden väriensä vuoksi kyseinen lanka on tällä hetkellä suosikeissani. Lopputulokseen olen tyytyväinen, meinaan tehdä näitä paloja ja peittoja lisää! Ensimmäisen palan jälkeen ohjetta ei enää tarvittu, niin helppo malli on. Suosittelen kaikille!

Kiva Juhannus tulossa, tiedossa pihasaunaa, hyvää seuraa ja sapuskaa. Ihanaa Juhannusta Kaikille!

Retropatalappu

Kyhäilyt ovat jatkuneet onnistuneesti, eli olen saanut joka päivä aloitettua uuden työn. KYH 18 oli nopeatekoinen retropatalappu, jonka tein kasvivärjätyistä langoistani. 

Värjäilyt ovat jotakin ikivanhaa erää, mutta epäilisin keltaisen olevan koiranputkea, vihreän lupiinia ja ruskea keskusta on varmasti kävyistä, sillä pieni tahmeus oli edelleen havaittavissa. Kasvivärit menevät niin kaunissti keskenään ja luonnonvalkoisen kanssa. Pohjalanka on 7veljestä, koukku oli kolmonen, kulutus 42 grammaa.

 

 Haluaisin kasvivärjätä tänäkin vuonna, mutta värjäyspaikkaa ei tällä hetkellä ole. Siirtolevy/iso pata pitäisi ainakin hankkia, jotta saisin virittää keitokset pihalle. Kasvilankoja katsellessa innostus vaan kasvaa, olisipa niin kiva värjätä syksyllä ensimmäistä kertaa sienilläkin. Hmm... Saa vinkata, jos on hyviä ideoita liittyen värjäyspaikkaan pihalla. 

Näistä väreistä innostuneena aloitin neuleen nro 20/23 viime vuonna värjäämistäni kampavilloista. Alku näyttää lupaavalta ja lanka on mukavan rehtiä neulottavaa. Mallitilkusta huolimatta en ole tiheydestä ihan varma. Toivotaan että saan villatakin, enkä barbin kutaletta saati jättiläisen rättiä. Pidätämme hengitystä...

Valmistunut KYH 4 ansainnee oman postinsa, joten tapaamme pian uudelleen!

Mekkotehtailua

Ompelukone ja saumuri ovat surisseet ahkerasti tänä viikonloppuna. Kaksi mekkoa vanhalla, Ottobresta muokkaamallani kaavalla, on  ommeltu. Pinkki mekko annettiin lahjaksi viikonloppuna kaksivuotis-synttäreitään juhlineelle neitokaiselle. Punaisen pallomekon tein tyttärelle juhliin, sillä pinkki pallomekko on ulkoleikeistä likaantunut niin, ettei pesussakaan lähde aivan puhtaaksi. Hyvin sitä vielä voi käyttää, mutta juhlissahan mekon pitää olla puhdas ja moitteeton. Uusi mekko siis tehtiin!

Lahjamekkoon tein perinteisen silitysmerkin niskaan, mutta meidän tirpanan mekkoon kokeilin kangasmerkkiä, johon kirjoin tekstiä ja kokonumeron uuden ompelukoneen avulla.  Pinkin mekon kangas on ihan älyttömän hyvälaatuista, juuri sopivan paksuista trikoota. Eron huomasi varsinkin kun ompelin pallomekon vasta pinkin jälkeen. Pallokangas oli huomattavasti ohuempaa.

Ompelin yhden taskunkin pallomekkoon, kun tyttären mielestä sellainen tarvitaan. Toistakin tässä mallataan, mutta äiti ei viitsi sitä enää alkaa työstämään, kun mekko on muuten valmis.

Peruskauraa, ihan onnistuneet mekot tuli. Ehkäpä silti pitäisi välillä vaihtaa mekkomallia, tai ommella paitoja vaihteeksi...

Yläkuvan tanttakin sai uuden mekon. Mies otti varmasti kolmekymmentä kuvaa minusta ja mekosta eri asennoissa ja kuvakulmissa. En ole ihan varma voinko syyttää miestä huonoksi kuvaajaksi, kun jokaikisessä kuvassa näytän lihavalta (syytin silti). En ole silti luovuttanut, vaan aion vielä hoikentua, jos en nyt ihan entisiin mittoihin, niin ainakin terveellisiiin lukemiin. Ahkera kuntoilija olen, mutta mitenkä pystyisi jättämään ne kahvipullat ruokavaliosta...

Mekon kaava on yhdestä ihanasta kirjasta (jonka nimeä en juuri nyt muista). Malli sopii paremmin tehtäväksi joustamattomasta kankaasta, mistä se ohjeessakin on valmistettu. Kankaana on Nanson sokkona ostettu kilotrikoo, mekon kustannukset eivät näinollen nousseet korkeiksi, vaikka tantan ympäri paljon kangasta tarvitaankin. Jouduin useampaan otteeseen ompelemaan sivusaumoja sisään, sillä valitsin L-koon huomioimatta joustavaa kangasvallintaani. Edelleen tuossa rintamuksessa on aavistuksen ylimääräistä, mutta menettelee. Olosuhteisiin nähden mekko on kohtuullisen onnistunut, vaikka kantajan olemus onkin vähän toivottua hyljemäisempi.

KYH 3, jonka tulevaisuus oli aluksi Novitan sukkalehden palmikkosukka, ja vaihtoehtotulevaisuus nuken villapaita,  neuloituikin vauvan pipoksi. Silmukoita aloituksessa on 80, lankana turkoosi 7veljes. Sukaksi ei tästä ollutkaan, kun muokatessani lehden sukkamallia tein sen virheen, että lisäsin palmikon reunoille liikaa nurjia silmukoita. Varressa tuosta seikasta ei olisi ollut haittaa, mutta ongelmia olisi tullut jalkuinosassa, kun palmikkokaapeli ei olisi saanut olla kuin maksimissaan puolet sen silmukkamäärästä. Onneksi huomasin asian melko ajoissa. Ihastuin palmikkosukkamalliin Kardemumman Talo -blogissa, jonka kirjoittaja oli hänkin päätynyt tekemään, ohjeesta poiketen, vain tuon kauniin palmikon ja sileää neulosta (lehden mallissa sukka on vähän levoton). Aion vielä tehdä sukat käyttäen tätä palmikkomallia, niin kaunis se on. 

Aion antaa pipon lahjaksi, sillä meidän 8 -kuiselle jässikälle se on jo nyt vähän pieni. Kavennukset sävelsin itse, vahingossa onnistuivat ihan kohtalaisesti. Mielessä minulla oli Mustikka-pipon kavennukset, vaikken pipoa, tahi ohjettakaan, esille kaivanut. Lopuksi tein pompom -tupsun päälaelle. 

Pipo on neulottu kolmosen bamupuikoilla, lankaa kului 45 grammaa. Kuvat otin ennen pipon kostuttamista ja pyyhkeen väliin asettamista (jos jotain möykkyjä on havaittavissa).

Kaksi KYH-työtä on valmiina ja aloitukset ovat aikataulussaan. KYH 10 on Gentlemen´s Fancy Socks kirjasta Knitting Vintage Socks. Lanka on Ilun Handun vahvistettua  sukkamerinoa. Auringonkeltaista ja upeaa!

Kaikki on ihanasti rempallaan...

Projekti "Kesäyön Hullutus" tuntuu sopivan minulle hyvin. On mukavaa kun joka päivä saa aloittaa uuden työn luvan kanssa. Muutamat työt ovat luonnolllisesti alkutekijöissään kuten esimerkiksi KYH #2. 

Kuvassa hamppurötväke, jota olen tehnyt viidesosan, eli yhden vyyhdin verran. Tätä on tosi nopea tehdä, eikä se hamppu ole lainkaan epämukava työstettävä, toisin kun olin kuullut. Mulla taitaa olla niin kovanahkaiset kädet, ettei ne tuollaisesta vähän kovemmastakaan langasta nokkiinsa ota.

KYH vitosesta on tulossa Revontuli-huivia vironvillasta. Eka mallikerta tehty. Kyseinen huivi on pitänyt tehdä jo ihan ohjeen julkaisusta saakka. Viimeinkin puikoilla!

KYH #6 on Textured Shawl, lankana Dropsin Baby Merino. Pidän langan väristä hurjasti, ja mallista vielä enemmän.

KYH 4 etenee mukavasti. Tulossa Sunny Spread -peitto, neliöitä on jo 20 valmiina, 15 tekemättä. Olen ihan koukkuuntunut tähän työhön, ja olen tehnyt päivittäin näitä ruutuja, sillä haluan peiton äkkiä valmiiksi. Löysin kätköistäni kolmosen koukun ja huomasin että käsiallalleni ja Miami-langalle kolmonen on se täydellinen. Edelliset virkkuut kyseisellä langalla tein 2,5 koukulla. Malli on ihanan helppo, ekaruudun jälkeen ei ole ohjetta tarvittu.

 KYH 7 on tiskirätti bambulangasta. Malli on simppeli, apinoitu jostain Debbie Blissin kirjamallista.

KYH 8. Virkkuuta jälleen! 

To do -lista on pitkä, pitää vain valita sieltä sopivimmat. KYH kolmosesta ei ole kuvaa, sillä se on ainut epäinspiroiva työ kyhäilyistäni. Onneksi se on melkein valmis. Sukat jostakin ohuesta herkkusukkalangasta pitää kyllä aloittaa esimerkiksi huomenna. Sopivaa lankaa on vaikka muille jakaa, mutta ohuita villasukkia on tullut liian vähän neulottua. Homma jatkukoon!

Kesäistä kyhäilyä

Vähemmän kesäisistä ilmoista huolimatta viiikonloppuna on juoksulenkkeilty ja aloitettu Kesäyön Hullutus. Kumpikin edellisistä on mukavaa, kun ulkona on viileänraikas hapekas ilma. Kesäyön hullutus, kotoisammin KYH, on tempaus johon osallistuvilla on tarkoitus aloittaa kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen joka päivä uusi virkkuu tai neule, aina 23. päivään saakka. Nämä aloitukset (23 kpl)  on sitten tarkoitus saattaa loppuun heinäkuun loppuun mennessä. Että sellaista yllytyshulluttelua! Olen ensimmäistä kertaa touhussa mukana, vaikuttaa hauskalta!

Ensimmäinen kyhäily, lapaset pojulle, on valmis! Lanka on jälleen Novitan Miami, kulutin sitä näihin 30 grammaa.  Lapaset tulivat tarpeeseen, kaveriksi sille sinttihaalarille ja aaltopipolle. Käytin kolmosen bambupuikkoja ja aloitin 40 silmukalla. Ranneresorin kohdalla  silmukoita on jäljellä 32, peukalossa 12 ja kämmenessä 34. Edelliset muistiin itselle siksi, että lapasista tuli aika passelit. Taitavat jopa pysyä ylhäällä, sillä pujotin ohuen kuminauhan suihin.

Miami-langalla  on vaikea neuloa tasaista, en tykkää noista möykyistä lopputuloksessa. Kostutus ja komennus pyyhkeen väliinkääm ei siloittanut neulepintaa sanottavasti. Lapsosen käsissä pysyvät lapaset ovat kuitenkin niin hieno juttu, että kestän pienet möykyt kohtuullisen hyvin!

KYHit kaksi ja kolme on myöskin  aloitettu. Tulossa Hamppurötväkettä ja palmikkopaitaa nukelle.