Pitää vielä äkkiä esitellä elokuun alun helteille valmistuneet hellemekot, ettei vaikuta enempää jälkeenjääneeltä näiden bloggailujen kanssa.
Ihanasta auringonkeltaisesta rusettikankaasta valmistui tyttärelle hellemekko, joka on ollut oikein pidetty. Eikä käyttö helteille loppunut, vaan liivimekkona jatketaan. Eilenkin uimahallin jälkeen oli tämä päällä. Ensin ajattelin mekon olevan kovin reilua kokoa, mutta pari ensimmäistä pesua veti trikoota sen verran kasaan, että nyt se on juuri sopiva. Olenkin tällä hetkellä jokseenkin ristiriitaisissa tunnelmissa kankaiden esipesujen suhteen. Usein esipesen, mutta onhan se niin hienoa ommella (ja esim antaa lahjaksi) vaate pesemättömästä kankaasta, joka oikein hehkuu värikylläisyyttä. Toisaalta on harmittavaista jos trikoo vetää ekapesussa paljonkin kasaan, ja vaatteesta tulee jämpti. Sama ongelmahan on tietysti valmisvaatteissakin, pitänee vaan muistaa jättää kutistumisvaraa jatkossakin, jos trikoo on pesemätön.
Tyttö tykkäsi, ja äiti varsinkin, kun sai suostuteltua muuta kuin vaaleanpunaista. Osasin vetää tällä kertaa oikeista naruista kun muistelin tyttären joskus varanneen tämän kankaan itselleen kangaspinosta.
Ärtsy neonpinkki trikoo tarttui mukaan Jättirätistä ja siitä oli vielä pakko saada loppukesän hellemekko. Silityskuva on Pikku-Piltistä.
Tämän leikkasin summamutikassa 'laatikoksi', niin että hihatkin tulivat ilman saumoja. Mekosta tuli aika kiva jo tuon kankaan laskeutuvuuden ansiosta. Kuvat eivät oikein anna oikeutta tällä kertaa.
Näidenkin jälkeen on valmistunut jo vaikka mitä, ja vielä pitäisi vaikka mitä :). Syysvaatetta on tuloillaan, ihanaa ommella niitä!
