Kesäistä kyhäilyä

Vähemmän kesäisistä ilmoista huolimatta viiikonloppuna on juoksulenkkeilty ja aloitettu Kesäyön Hullutus. Kumpikin edellisistä on mukavaa, kun ulkona on viileänraikas hapekas ilma. Kesäyön hullutus, kotoisammin KYH, on tempaus johon osallistuvilla on tarkoitus aloittaa kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen joka päivä uusi virkkuu tai neule, aina 23. päivään saakka. Nämä aloitukset (23 kpl)  on sitten tarkoitus saattaa loppuun heinäkuun loppuun mennessä. Että sellaista yllytyshulluttelua! Olen ensimmäistä kertaa touhussa mukana, vaikuttaa hauskalta!

Ensimmäinen kyhäily, lapaset pojulle, on valmis! Lanka on jälleen Novitan Miami, kulutin sitä näihin 30 grammaa.  Lapaset tulivat tarpeeseen, kaveriksi sille sinttihaalarille ja aaltopipolle. Käytin kolmosen bambupuikkoja ja aloitin 40 silmukalla. Ranneresorin kohdalla  silmukoita on jäljellä 32, peukalossa 12 ja kämmenessä 34. Edelliset muistiin itselle siksi, että lapasista tuli aika passelit. Taitavat jopa pysyä ylhäällä, sillä pujotin ohuen kuminauhan suihin.

Miami-langalla  on vaikea neuloa tasaista, en tykkää noista möykyistä lopputuloksessa. Kostutus ja komennus pyyhkeen väliinkääm ei siloittanut neulepintaa sanottavasti. Lapsosen käsissä pysyvät lapaset ovat kuitenkin niin hieno juttu, että kestän pienet möykyt kohtuullisen hyvin!

KYHit kaksi ja kolme on myöskin  aloitettu. Tulossa Hamppurötväkettä ja palmikkopaitaa nukelle.

Pikalapaset

Tämmöset! Pikkutytön sormet olivat aina jäässä päiväunilta herätessä ja siksi päätin tehdä uudet lämpöiset lapaset välityönä. Eilen iltapäivällä aloitin ja tänään tytär sai vaunu-päikkäreille uudet lapaset mukaan. Neuloin fuksianpunaisesta seiskaveikasta kolmepuolikkailla puikoilla, lankaa kului 55 grammaa. Sisälle ompelin paksuhkosta fleecestä sisähanskat, joiden muotoilu ei ole mitään huippuluokkaa. Kädessä kumminkin pysyvät ja peukalonkin jopa saa sinne peukunpaikkaan (jos vaan jaksaa sihdata).

Rakastan väliaikaisasuntomme ihanaa kulunutta puulattiaa sekä tunnelmallisia pellimuureja. Kun katson ikkunasta ulos, näen metsän. Täällä mieli lepää, ja olo on enemmän kotoinen kuin väliaikainen.

Beigeä fleeceä löytyi ensimmäisenä. Laadunvalvoja hyväksyy kun ei muutakaan voi.

Ennen Lapinreissua pitäisi vääntää vielä uudet villasukat, pipo, sekä alushaalari. Samaa sävymaailmaa, ehkä violettiakin olen ajatellut. Vanha villahaalari mahtuu, mutta alkaa olemaan lahkeista lyhyt. Yllättävän hyvin se on silti kestänyt päivittäistä käyttöä, vaikka onkin höttöisestä langasta neulottu.

Kummallista että vuoden neulesaldo aukesi vasta tänään! Onneksi vuotta on vielä villisti edessä ja tässä ehtii vaikka mitä. Nyt kun tytär nukkuu, aion omistautua neulehuiville. Se on jo niin pitkä että varmaan riittäisikin, mutta en viitsisi jättää harmittavaista nöttöstä lankaa. Saa silti nähdä onko pakko jättää jämäkerä, sillä ei shaali saa liian pitkä olla ettei laahaa maata jos sitä joskus haluaa hartiahuivina käyttää.

Lahjaneuleita pienelle tytölle

Vauvalla on vaaka,

sillä se punnitsee

mitä se tahtoo tehdä

ja mitä se ei tee.

Yhdessä kupissa on tähdet,

toisessa kupissa on kuu,

kun maailmalle lähdet,

kaikki onnistuu!

(Hannele Huovi, vauvan vaaka 1995)

Kävin tänään tapaamassa pienenpientä tyttöä ja hänen äitiään. Vauva oli ihana ja niin pikkuiselta tuoksuva. Mennessäni vein hänelle neulesetin, joka yläkuvassa on hänen päällään. Haalarista tuli vähän nafti, niinkuin pelkäsinkin, mutta kyllä se jonkun kuukauden varmasti mahtuu:). Tein pienen mittavirheen kun yritin tehdä haalarista samankokoista kuin tyttären ekahaalari, ja näin tästä tuli pikkaisen liian sopiva. Pieni kasvunvara ei olisi ollut pahitteeksi:). Haalari valmistui hyvissä ajoin jo kuukausi sitten, mutta asusteet väsäsin joulun jälkeen.

Tällä(kin) kertaa tein omasta päästä kaikki muut paitsi lakin, haalari on superhelppo, näitä olen tehnyt jo kaksi tyttärelle samalla periaatteella. Joka kerran jälkeen tulee silti jokin pieni parannusehdotus, esimerkiksi tässä fuksianpunaisessa haalarissa on avarampi kaula-aukko kuin aikaisemmissa.

Haalari on neulottu kolmepuolikkailla puikoilla Dropsin Extra Fine Merinosta, joka on 100% merinovilla. Lankaa kului tasan neljä kerää, ja painoakin oli vaa'an mukaan tasan 200 grammaa. Napit on nappivarastoista ja mielestäni tosi kivat. Dropsin merino on napakkaa, mutta silti pehmeää. Saa nähdä miten kestää käytössä.

Lakki on jälleen ihanalla Norwegian Sweet Baby Cap -ohjeella tehty, koko on pienin. Lakki saattoi olla pikkaisen reilu vauvalle, mutta onneksi heillä on taipumuksena kasvaa. Nellalle lakki on hiukan pieni kuten näkyy, mutta malli tulee selväksi. Lankana käytin Lanettia ja puikkoina kaksipuolikkaita bambusukkiksia sekä kolmosen pyöröjä. Lakkiin ja lapasiin sekä sukkiin kului Lanett-lankaa yhteensä 61 grammaa. Lapasiin ja sukkiin loin kumpiinkin 44 silmukkaa ja neuloin mutu-tuntumalla. Sukista tuli ainakin hyvänkokoiset ja varmaan lapasetkin menee. Setin myötä langankulutukseni joulukuun osalta pläjähti komeille lukemille, eli olen neulonut kaksi kiloa lankaa tämän joulukuun aikana! Mutta nyt tämä rouva lähtee nukuttamaan omaa lastaan, ja jättää lapaset ja sukat näillä kuvilla puhumaan puolestaan.