Lipsuttimia

Nämä villaiset lipokkaat valmistuivat jo viime vuoden puolella, pinkit ehkäpä tämän vuoden alussa. Taisin asiasta mainitakin Tammikuun alun koosteessa, mutta parempi myöhään. Tässä on siis perus huovutettuja tossuja Novitan Huopasesta ja Purosta (Puro on tuo kirjava). Silmukoita tossuissa on 48, ja viiden oikein-nurin -kerroksen jälkeen on lähdetty perussukalla ja kantalapulla. Puikot olivat 5 mm sukkapuikot, koneessa huovutin 60 asteessa. Ruskeat on jo rikki, joten kovin lämpimästi en voi Huopasta suositella, mutta ehkäpä käyttööni sattui maanantailankaa? Langat ovat jostain kaappieni kätköistä, varmaankin useamman vuoden vanhoja keriä.

Tammikuun alussa tuli myöskin ommeltua pesukarhu -vaatesetti tilauksesta. Tuli aika suloinen setti mielestäni, Selian pesukarhutrikoo paidoissa.

Hahtuvan kesytystä

Viikko sitten olin pitkästä aikaa neulekerhossa, oli taas niin mukavaa! Siellä teimme Pirtin Kehräämön hahtuvalangasta töppösiä virkkaamalla. Töppöset oli mukavan nopea virkata, toisen sain jo kerhossa valmiiksi. Toisen tein kotona loppuun ja huovutin sitten kahteen kertaan neljänkympin ohjelmassa. Ekan kierroksen jälkeen töppöset olivat turhan reilut, joten heitin töpöt koneeseen uudemman kerran.

Mulla on jostain syystä puhdas inho-suhde huovutusneulaimeeni, enkä koskaan onnistu sen kanssa! En tälläkään kertaa, vaan onnistuin ainoastaan katkomaan kaikki neulat siitä, eikä kuvio ole kovin tiukasti paikallaan. Onneksi äitini lupasi huomenna neulaista omalla huovutusvärkillään nuo vasemman tossun hahtuvat tiukemmin kiinni, ja oikean tossun tulevat koristukset myös, kunhan asettelen ne valmiiksi. Hyvät kotitossut näistä kuitenkin tuli! 110 grammaa hahtuvalankaa meni, koukku oli kahdeksainen.

Hahtuvalankaa jäi, ja siksi poika sai nukkumistöpsöt Smart -sukkalangasta ja hahtuvalangasta. Tein pieniä muutoksia ohjeeseen, loin 44 silmukkaa kolmosen sukkapuikoille ohjeen 36 silmukan sijasta.

Tossuista tuli vähän hassut, mutta ovat hyvät pojan päiväunilämmikkeiksi. Sivuttaissuunnassa tilaa on vähän ylikin tarpeen, mutta eipä tuo haittaa. Alle mahtuu vielä tavalliset villasukatkin kovilla pakkasilla. Varsiin kului 38 grammaa Smartia, jalkuimiin yhteensä 52 grammaa Pirtin hahtuvalankaa. Puikot varsissa kolmoset, jalkaosissa vitoset.

Pohjiin maalasin  liukuesteaineella tähdet ja täplät, jotta poika pysyy pystyssä jyrkemmissäkin kurveissa, jos näitä tulee käytettyä lämmikkeinä myös sisällä silloin kun jalkoja viluttaa!

Rähmäkelejä

Kakkakelejä eteläisessä Suomessa, upeaa lumista kauneutta Pohjois-Suomessa (ainakin viime viikko). Terveiset Ylläkseltä, missä luistelulatuja tuli sivakoitua jopa 70 kilometrin edestä, ja muutama neulesilmukkakin sai kaverin viereensä. Matkaseurana meidän perheellä oli Säkylän mummu ja pappa, kiitokset heille seurasta ja avusta lasten kanssa. Empä olisi uskonut ennen lomaa että saisin hiihdellä kaksikin pitkähköä hiihtolenkkiä miehen kanssa (25km ja 30km). Nuoruudessa tuli usein sivakoitua melkein parikinsataa kilometriä viikossa, muttei sellaiset tässä elämäntilanteessa tietysti siintele edes unelmissani. Mahtaiskohan kroppakaan semmoisia kilometrejä enää kestää. Tähän kuuluisi asianmukaisesti maisemakuva Ylläksen lakeuksilta, mutta jostain syystä linssin eteen oli eksynyt ainoastaan iloisia lapsia. Nella oli ekakertaa elämässään junassa ja aivan haltioissaan: 

Ennen lähtöä Ylläkselle huovuttelimme Nellan kanssa kaulakorun. Yhdessä pyörittelimme palluroita pesukoneeseen ja minä pujottelin huopuneet helmet kuminauhaan. Aika isoja palloja tuli.

 

Ensi kerralla jätetään pesukone pois ja huovutetaan käsin. Näistä ei meinaan tullut kovin pyöreitä. Huovuttaminen saippuan kanssa käsin kuulostaa hiukan suttaavalta puuhalta, joten se pitänee hoitaa kylppärissä. Mutta kyllä me vielä sitäkin yritetään! Huopahelmet ovat toistaiseksi olleet vain Nellan käytössä ja Viljamin nuoleskeltavana. Ajattelin itse laittaa ne johonkin tilaisuuteen, niin että saan sanoa niiden olleen käytössä.

Haalin paperitavaraa Tiimarista. Värimaailma on aika ennalta-arvattavaa. Nellan kanssa saa olla ahkerasti piirtämässä. Onneksi on hyvät puuvärit, joissa on runsas värivalikoima. Innostuin itsekin piirtelemään, ja heppakuvasta on tulossa jotain minkä ompelu on vielä vähän kesken.

En viitsinyt raahata villatakinretaletta Lappiin asti, joten aloitin talvihaalariin sopivat villasukat Nellalle.  Viljami tarkastaa ensimmäisenä valmistuneen sukan laadun. Hyväksyttiin (onneksi Viljami ei tarkistanut sitä kakkosta, sillä siinä on pieni kauneusvirhe joka aina osuu silmiini).

Sukat on neulottu kolmosen puikoilla käyttäen Sandnesin Smart -lankaa. Smart on ihanan pehmeä lanka, mutta kuinkahan kestävä sukassa? Lankaa kului 70 grammaa, väri on upea räikyvän punainen. 

Loin sukkia varten 44 silmukkaa, enkä kavennellut missään nilkoissa, sillä tein tuolla joustavalla ja siirtyvällä 2o2n - neuloksella varret ja sukan päällisosat. Kantapäät perushuttua, samoin kärkikavennukset.

Viljami itkee vaunuissa, meikä-äiti lähtee hakemaan pojan.

P.S. Toinen poika (Orvo-kissa) oli tullut kotiin lomaviikon aikana oltuaan puolitoista viikkoa reissussa.

P.P.S. Hakiessani Viljamin vaunuista, huomasin että ulkona sataa räntää ja rakeita. Voiko se olla totta?