Auringonsäteitä ja onnenpyörteitä

Saimme mieheni kanssa kunnian toimia kummeina ensimmäistä kertaa pariskuntana. Tämä oli myös ensimmäinen pestini sylikummina. Heti kummikysymyksen noustua esiin, ryhdyin kehittelemään itsetehtyä lahjaa tulevalle kummitytölleni. Tänään oli se iloinen päivä,  kun suloinen tyttö sai kauniin nimensä ja meiltä lahjaksi Onnenpeiton.

Valmistunut peitto on KYH 11. Kyseisenä päivänä tein ensimmäisen ruudun, ja loput 62 ahkeroin viikossa, eli tartuin hommaan tosissaan Juhannuspäivänä. En usko että kukaan uskoi minun saavan peittoa ristiäisiksi valmiiksi, mutta olin kyllä tehnyt tarkan toimintasuunnitelman, jotta voisin edes yrittää onnistua. Saattaa olla etten viimeisenä yönä ennen ristiäisiä nukkunut sekuntiakaan, kunhan yhdistelin palasia kuumeisesti ja päätin saada peiton valmiiksi.

Alussa idea oli tehdä seitsemästä eri väristä kymmenen ruutua kustakin väristä. Jossain vaiheessa viimeinen rivi tipahti pois, kun en halunnu liian suorakaiteen mallista vilttiä. Väri-idekin vähän muuttui matkan varrella, ruudut on jällen summamutikassa lätkitty paikoilleen, ja siinä lätkiessä huomasin että on parempi jos vaaleita ruutuja on vähän enemmän kuin tummia. Vaaleat auringot rauhoittavat kokonaisuutta. Kuvat on hätäisesti näpsäistyjä, sillä meille tuli vähän kiire lähteä ajoissa matkaan, ettemme olisi tapani mukaan myöhässä. Pitänee vetää rasti seinään, kun olimme juhlapaikalla miltei puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Käytin peittoon jämiä ja täysiä keriä Miami-lankaa. Eri sävyjä on peitossa varmaankin kymmenen. Voimakas pinkki, roosa ja tumma violetti ovat Miamia. Beige, hailakka liila, marjapuuro ja kirkas liila ovat Sublimen erilaatuisia lankoja, utuinen violetti on Dropsin Extra Fine Merinoa. Luonnonvalkoinen on Miamia. Lankaa peittoon kului 614 grammaa ja kokoa peitolla on 80 cm x 110 cm. Virkkuukoukku oli kolmonen.

Harmi etten ehtinyt keskittyä kuvaamiseen, sillä värit eivät oikein missään kuvassa vastaa täysin todellisuutta. Kauniin harmoninen lopputulos mielestäni on. Neljä liilanpunaista ruutua jätin viime hetkillä pois, värin liiallisen kirkkauden vuoksi. Pois jättämisestä tietysti seurasi parin tunnin lisähommat uusien ruutuvirkkauspuuhien muodossa, mutta kyllä kannatti, kun peiton harmoninen tunnelma säilyi. Reunus olisi saanut olla leveämpi, mutta valkoinen Miami hädin tuskin riitti edes tähän. Viimeisellä suoralla lanka loppui, ja olin aivan kriisissä, että miten saan tätä vanhan värikartan luonnonvalkoista mistään (ja vielä todellanopeasti sunnuntaiaamuna kello kuusi). Olen monesta kaupasta etsinyt luonnonvalkoista Miamia, mutta joka paikassa on valkoiset Miamit lopussa, jopa Novitan verkkokaupasta. Tämä luonnonvalkoinen on  tainnut tippua värikartastakin, ja nykyään Miamin valkoinen on sellainen kliinisenklooratunvalkoinen. Onneksi keskipitkän hermoilun päätteeksi muistin että onhan minulla parissa mallitilkussa pätkät valkoista Miami-lankaa, ja niimpä purin tilkut ja otin langat käyttöön. Hilkulle silti veti, kymmenen senttiä lankaa jäi.

En mitenkään ilennyt sanoa sitä ääneen,  kun aloin kello yhdeksältä ommella juhlamekkoa juhliin, joihin piti olla lähtövalmiina kello yhdeltätoista. En tiedä tajusiko mies heti koko kuviota, mutta saatoin haistaa ilmassa leijuvan epäuskon, kun hän ymmärsi, että olin todellakin vasta aloittanut juhlamekon työstämisen.  Valmisteluhommista olisi pitänyt olla jäljellä korkeintaan kenkien plankkaus tai paidan silitys, mekon ompelu oli jopa omasta mielestäni melko paksua, vaikka hoidinkin homman kotiin (vetoketjun kohdlla toki hirvitti että onnistuuko ykkösellä, kun aika on kortilla). Kangas ei ole Marimekkoa, vaikka joku sitäkin jo taisi ehdottaa, vaan kivantuntuista verhokangasta Kangas-Pauliinasta, vuorina on ohutta puuvilla-batistia. Otin varman päälle ja tein vuorin, kun en ollut varma näkyykö kankaasta läpi.

TYKKÄÄN! Vähän iso mekosta tuli, mutta en ehtinyt pienennellä ja turvauduin vyöhön, joka entisessä elämässä on mahtunut komeasti solahtamaan pyllynkin yli (nyyh). Paljon ei tarvitse pienentää, mutta ihan vähän jos haluaa jättää vyön pois. Olen tyytyväinen tekeleeseen.

  

Pahoittelut omituisesta pönötyksestä. Jälleen sata kuvaa ja kaikki pilalla miehen olemattoman kuvussilmän vuoksi (tantassahan ei ole vikaa).

Juhannus oli ihana! Saunamme tuoksui koivulle ja miehen loma alkoi. Tytsy teki isin kanssa vihdat. Onnea on touhukas tytär, suloinen poika, hyvä mies ja kaunis kesä.