Building Blocks -mysteerihuivi

Odotin kuin kuuta nousevaa lokakuussa alkanutta neuleguru Stephen Westin Mysteerihuivi knit-a-longia. Olin tilannut varta vasten Hedgehogin Sporty Merino -lankaa. En saanut ihan sitä ykkössuosikkivärisettiäni, sillä se oli myyty loppuun, mutta kakkossuosikin sain napattua. Neljän viikon aikana tuli kerran viikossa uusi vihje, mutta muistaakseni kuusi viikkoa tämän parissa vierähti.

Lanka on merinovillaa ja aivan ihanaa! Niin pehmeää ja kivaa neulottavaa, eikä lainkaan halkeilevaa. Puikkoina minulla oli 3.75 mm pyöröt ja 4 mm sukkapuikot i-cord osuuksissa. Lankaa kului himpun alle 300 grammaa. Projekti on Ravelryssa täällä.

Huivista tuli aika kiva, vaikka tuskinpa itse olisin valinnut juuri näitä värejä. Mitään valtavaa ooh-elämystä malli ei tuottanut, vaan alun jälkeen homma oli aika ennalta arvattavaa. Käytössä huivi on ollut, ja tosiaan oikein kiva kyllä :).

Kömpelönä aasinsiltana voinen esitellä myös tämän marraskuun puolessavälissä ompelemani vaunuverhon Viljamin Puodin pandoilla.

 

Kaikki on ihanasti rempallaan...

Projekti "Kesäyön Hullutus" tuntuu sopivan minulle hyvin. On mukavaa kun joka päivä saa aloittaa uuden työn luvan kanssa. Muutamat työt ovat luonnolllisesti alkutekijöissään kuten esimerkiksi KYH #2. 

Kuvassa hamppurötväke, jota olen tehnyt viidesosan, eli yhden vyyhdin verran. Tätä on tosi nopea tehdä, eikä se hamppu ole lainkaan epämukava työstettävä, toisin kun olin kuullut. Mulla taitaa olla niin kovanahkaiset kädet, ettei ne tuollaisesta vähän kovemmastakaan langasta nokkiinsa ota.

KYH vitosesta on tulossa Revontuli-huivia vironvillasta. Eka mallikerta tehty. Kyseinen huivi on pitänyt tehdä jo ihan ohjeen julkaisusta saakka. Viimeinkin puikoilla!

KYH #6 on Textured Shawl, lankana Dropsin Baby Merino. Pidän langan väristä hurjasti, ja mallista vielä enemmän.

KYH 4 etenee mukavasti. Tulossa Sunny Spread -peitto, neliöitä on jo 20 valmiina, 15 tekemättä. Olen ihan koukkuuntunut tähän työhön, ja olen tehnyt päivittäin näitä ruutuja, sillä haluan peiton äkkiä valmiiksi. Löysin kätköistäni kolmosen koukun ja huomasin että käsiallalleni ja Miami-langalle kolmonen on se täydellinen. Edelliset virkkuut kyseisellä langalla tein 2,5 koukulla. Malli on ihanan helppo, ekaruudun jälkeen ei ole ohjetta tarvittu.

 KYH 7 on tiskirätti bambulangasta. Malli on simppeli, apinoitu jostain Debbie Blissin kirjamallista.

KYH 8. Virkkuuta jälleen! 

To do -lista on pitkä, pitää vain valita sieltä sopivimmat. KYH kolmosesta ei ole kuvaa, sillä se on ainut epäinspiroiva työ kyhäilyistäni. Onneksi se on melkein valmis. Sukat jostakin ohuesta herkkusukkalangasta pitää kyllä aloittaa esimerkiksi huomenna. Sopivaa lankaa on vaikka muille jakaa, mutta ohuita villasukkia on tullut liian vähän neulottua. Homma jatkukoon!

Silkkiä ja Alpakkaa

Anopin pitsineulehuivi valmistui vihdoin. Viikonloppuna lopetin sen 'no teen nyt vielä 10 cm lisää' -jankutuksen, ja päättelin silmukat sekä pingotin työn. Nuppineulojan kanssa nähräys on mielestäni se tylsin vaihe koko huivinneulonnassa, vaikka usein vasta siinä työ pääsee oikeuksiinsa.

 

 

Lankana käytin M&K:n Alpakkasilkki-lankaa, jossa on 70% alpakkaa ja 30% silkkiä. Lankaa kului 160 grammaa, eli jämäkerältä ei tälläkään kertaa säästytty. Käytin 4,5 mm:n pyöröpuikkoja. Malli on Novitan Talvi 2008 -lehdestä. Ihastuin malliin jo silloin kun miehen kanssa oltiin menossa naimisiin ja pohdin ehtisinkö tekemään kyseisellä mallilla valkoisen huivin. En valitettavasti ehtinyt mitenkään, mutta jätin mallin silti muhimaan. Mielestäni mallineule on kivannäköinen, mutta tosi helppo tehdä. Ainoastaan joka 4. kerros on kaventeluja ja lisäyksiä, muuten neulotaan vaan oikeaa tai nurjaa.

Ongelmia tuotti yllättäen huivin pituus. Mallihuivi oli 160 cm pitkä, ja kun pääsin siihen pisteeseen, huomasin ettei se nyt riitä mihinkään. Sen jälkeen neuloin vielä viisi kertaa 'enää 10 cm', ja huivin pituudeksi tuli lopulta 210 cm, mikä onkin juuri se mitta kun ajattelinkin. Halusin että huivia voi käyttää hartiahuivina esimerkiksi kesäjuhlissa, mutta sitten tietysti vaihtoehtoisesti kaulassa kiedottuna tai kerran kääräistynä rintaneulan kanssa (jonka anoppi meiltä jo sai silloin oikeampana päivänä). Itselläni ei valitettavasti ole rintaneulaa  niin että olisin voinut kuvaan laittaa, mutta toivotaan että joskus sellaisen saan...:)

Ulkona ehti tulla senverran pimeä, että salama vähän sotki kuvia. Ylhäällä kuitenkin lähikuvaa neuleesta. Huivin leveydeksi tuli vajaa 40 cm. Huivineulankin siihen hyvin saa sopimaan...

Olen tyytyväinen lopputulokseen, itsellenikin voisin haluta tuollaisen perushuivin. Monesti olen kaipaillut viime hetkillä juhlapukuni kaveriksi huivia, mutta aina on ollut aikaa liian vähän semmoisen tekemiseen, enkä sitten senpuoleen ole osannut malliakaan siinä paniikissa päättää. Joten sovitaan, että seuraavaksi kun panikoin juhlahuivia, malli olkoon tämä, niin ei ainakaan aloittamiseen mene turhaa aikaa.

Nyt on puikoilla aivotonta ainaoikeaa ja vauvanneuletta. Kivaa!

Rauhallista joulun jatkoa!

Viime kirjoituksen jälkeen on tullut vielä viisitoista tonttua lisää. Yhtä lukuunottamatta päästin ne laadunvalvonnassa läpi. Yläkuvasta puuttuu joulupukille kiitokseksi mennyt tonttu, joka poseeraa tässä:

 

Joulutonttujen teko oli tosi ihanaa! Niiden tekeminen kesti juuri sopivan kauan per tonttu ja oli niin palkitsevaa, koska niistä tuli niin hienoja. Pari tonoa on semmoista etten ole ihan varma ovatko ne priimaa, mutta  vähintään kohtuullisen tyytyväinen olen kaikkiin tonttuihin. Ensimmäiset tontut olivat harjoituskappaleita, mutta nyt olen jo aikamoinen tontuntekijä, eli osaan suoraan tehdä tontun niin, että siitä tulee tukeva, eikä mitään tukipistoja tarvita. Muodostuneen tontturutiinin vuoksi päätinkin, että ensi vuonna menen joulumyyjäisiin tonttuineni, ja ehkäpä jotain muutakin käsintehtyä löytyy myyntipöydältäni.

Koska kukaan ei varmastikaan jaksaisi selata kirjoitusta jossa on vähintään viisitoista tonttua edestä sekä takaa, tein tämmöisen pikkukuvakokoelman kiinnostuneille. Sen verran opin ettei yhdestä polvisukasta saa hyvänkokoista tonttua, vaan tarvitaan kaksi, ja yhdestä sukkahousun puntista saadaan yksi hyvänkokoinen tonttu. Lankaa näihin viiteentoista tonttuun sain kulumaan melkein kilon.

Suosikkejani ovat puna-glitteritonttu, harmaa-musta tonttu ja tuo fuksia-tonttu. Puna-glittertontun tein neulomalla kaksinkertaisen seiskaveikan sekaan ohutta hopealankaa ja onnistunut tuli. Ruskelakkisen tontun hiippaan upotin seiskaveikan ohella pronssista kimallelankaa, ja sekin näyttää kivalta, vaikkei kuvissa hyvin näykään.

Eilen lahjoin äitiä ja iskää omatekemillä lahjoilla.

Ruskeasta, beigestä ja luonnovalkoisesta Novitan Alpakkalangasta ja oliivinvihreästä Woolista neuloin 180 grammaa painavan huivin. Huivi on neulottu pitkittäin, ja loin sitä varten 340 silmukka kolmepuolikkaan pyöröille. Huivin pituus on 150 senttiä ja leveys muistaakseni 28cm. Huivi olisi voinut olla aavistuksen pidempi, koska se on niin paksu että se vie ikäänkuin osan pituudesta pois. Ensi kerralla muistan tämän. Huivi on ainaoikeaa,  ja sen neulomiseen meni tuhottomasti aikaa ja monta Sinuhe, Egyptiläisen äänikirjalevyä. Sopivan aivotonta neulottavaa silti.

Lähikuvaa... Pidän noista maanläheisistä ja rauhallisista sävyistä.

Äitini sai Rowanin Kidsilk Hazesta neulotun kaulurin.

Lankaa sain kulumaan 65 grammaa. Neuloin 5,5 mm:n pyöröpuikoilla 170 silmukalla oikein-nurin ja sain aikaiseksi tämän putkilon. Kidsilk Haze on 70% mohairia ja 30% silkkiä ja taivaallisen pehmeää! Tätä tulen käyttämään jatkossakin kun luksusta kaivataan!

Sain joululahjaksi äidiltäni oikein ihanat neulotut tossut. Esittelen ne ensi kerralla, koska kuvaa ei nyt ole. Nyt palaan joulun menoihin ja alan nauttia. Eilinen päivä oli kovin kiireinen.  Oikein hyvää Joulun jatkoa Kaikille!