Hahtuvan kesytystä

Viikko sitten olin pitkästä aikaa neulekerhossa, oli taas niin mukavaa! Siellä teimme Pirtin Kehräämön hahtuvalangasta töppösiä virkkaamalla. Töppöset oli mukavan nopea virkata, toisen sain jo kerhossa valmiiksi. Toisen tein kotona loppuun ja huovutin sitten kahteen kertaan neljänkympin ohjelmassa. Ekan kierroksen jälkeen töppöset olivat turhan reilut, joten heitin töpöt koneeseen uudemman kerran.

Mulla on jostain syystä puhdas inho-suhde huovutusneulaimeeni, enkä koskaan onnistu sen kanssa! En tälläkään kertaa, vaan onnistuin ainoastaan katkomaan kaikki neulat siitä, eikä kuvio ole kovin tiukasti paikallaan. Onneksi äitini lupasi huomenna neulaista omalla huovutusvärkillään nuo vasemman tossun hahtuvat tiukemmin kiinni, ja oikean tossun tulevat koristukset myös, kunhan asettelen ne valmiiksi. Hyvät kotitossut näistä kuitenkin tuli! 110 grammaa hahtuvalankaa meni, koukku oli kahdeksainen.

Hahtuvalankaa jäi, ja siksi poika sai nukkumistöpsöt Smart -sukkalangasta ja hahtuvalangasta. Tein pieniä muutoksia ohjeeseen, loin 44 silmukkaa kolmosen sukkapuikoille ohjeen 36 silmukan sijasta.

Tossuista tuli vähän hassut, mutta ovat hyvät pojan päiväunilämmikkeiksi. Sivuttaissuunnassa tilaa on vähän ylikin tarpeen, mutta eipä tuo haittaa. Alle mahtuu vielä tavalliset villasukatkin kovilla pakkasilla. Varsiin kului 38 grammaa Smartia, jalkuimiin yhteensä 52 grammaa Pirtin hahtuvalankaa. Puikot varsissa kolmoset, jalkaosissa vitoset.

Pohjiin maalasin  liukuesteaineella tähdet ja täplät, jotta poika pysyy pystyssä jyrkemmissäkin kurveissa, jos näitä tulee käytettyä lämmikkeinä myös sisällä silloin kun jalkoja viluttaa!

Koska hän on sen arvoinen!

Nimittäin poika on sen väärti, että tikuttelee 2,5 mm:n puikoilla kaulurin Lanettista:). Tytärkin tulee saamaan omansa, mutta tässä eka, joka on ollut käytössä jo hyvin parikin viikkoa. Pojalla oli enemmän tilausta kaulurille, koska hänen haalarinsa kaula-aukko on vähän turhan avara.

 Löysin kaulurin ohjeen Ravelryn kautta. Ohje on norjaksi, mutta kauluri on niin helppo, ettei siinä paljon kielitaitoa tarvitse kun ohjetta tulkitsee. Silmukkamäärät ja kerrosluvut tulivat kuitenkin tarpeeseen, ja kaulurista tuli erittäin kiva, napakka ja oikean kokoinen. Ihastuin totaalisesti Lanett- lankaan, ja haluaisin neuloa tästä jopa neuletakin itselle. Pienet silmukat muodostavat kauniin ja siistin neulepinnan.

Kauluriin (RAV) meni 60 grammaa Lanettia, vähän enenmmän tummanharmaata ja vaaleanharmaata raitojen verran. Aluksi käytin 2,5 mm:n Prymin pyöröjä, joiden päät olivat inhottavan terävät. Kun vaihdoin Knit Pron metallisukkapuikkoihin kavennusten jälkeen, koin miellyttävän yllätyksen. Knit Pron 2,5 mm:n sukkapuikoissa on  pyöreät päät, eikä etusormet enää olleetkaan kovilla! Jos siis vielä joskus todella neulon Lanettista itselleni neuletakin, pitänee tarkistaa puikkovarastot uudemman kerran, tai hankkia uudet kaksipuoloiset pyöröt.

Kauluriprojekti osoittautui näin silkaksi rakkaudeksi, samaten tuo tavanomaiseksi leimaamani Lanett -lankakin. Varastossa on muistaakseni ainakin ystävältä saatua ihanankeltaista Lanettia monta kerää, niistä ja jostain rauhallisemmasta saisi kivan raitanutun itselle. Pitänee laittaa ajatus muhimaan ja jalostumaan!

Sukkaputki

Jouluksi en ehtinyt, mutta vähän jälkeen valmistuivat äidin lahjasukat. Langan väriksi valikoitui tummansininen ja purppura 7veljes. Tein Novitan sukkalehden raitapolvisukkien ohjeella, vaikka aloitinkin pohkeesta ja loin 60 silmukkaa. Päätin että ihan perussukka saa riittää, ja tästedes kokeilen jotain uutta sukanneulonnan saralla. Näissä on nyt sädekavennukset sekä kärjessä että kantapäässä, eli kovin kauas mukavuusalueelta ja vahvistetusta kantapäästä en siltikään päässyt. Lastenhoidon lomassa kun kutaisee silmukan silloin, toisen tällöin, ei halua kovin monimutkaista työtä tehdä ettei tipu heti kartalta.                       

Käytin 3,5 mm:n puikkoja, lankaa kului 121 grammaa. Sukat Ravelryssa täällä.

Joulun pyhinä ja kiirreellisempien töiden jälkeen kutaisin pitsisukat (RAV) itselleni. Käytin näissäkin ensimmäistä käteeni sattunutta lankaa, joka oli tietysti jälleen seiskaveikkaa. Harmittaa, että käyttämäni sukkalangat ovat aina näitä tylsiksiä. Varastoista kyllä löytyisi, jossei nyt ihan luksussukkalankoja, niin ainakin jotain mielikuvituksellisempia lankoja, mutta veljeslankaan on niin tuttu ja helppo tarttua.Tämän Novitan lippulaivalangan laadun on puhuttu huonontuneen viime vuosien aikana. En tiedä pitääkö paikkansa, mutta ainakin vajaa puolitoista vuotta sitten neulomissani raitaseiskaveikkasukissa on ammottavat reiät päkiöiden kohdalla, vaikken mielestäni ole edes käyttänyt niitä niin paljon kuin muutamia muita. Ehkäpä huhussa on joku perä, toivotaan silti että nämä sukat kestää!

Tykkään, sukista tuli kivat pitsimallit! Neuloin kolmosen bambupuikoilla ja huomasin niiden sopivan käsialalleni ja tälle langalle loistavasti! Veljeslangan puikkosuositushan on nelonen, mutta pidän tiiviimmästä lopputuloksesta ja käsialani on mieluummin löysähkö keskiverto kuin tiukka. 

Pitsipalmikot kulkee edessä ja takana. Viininpunainen rimmaa talvisaappaisiin, vaikka onkin vähän tumma makuuni. Ilmojen keväistyessä mieli halajaa energisempää värimaailmaa!

Näidenkin jälkeen puikoilta on paennut pari työtä, neuleisa tammikuu siis! Runosuoni ei kuki kun yksivuotias karjuu vieressä, pitänee keskittyä häneen. Mukavaa viikonloppua kaikille!