I love Verson Puoti

JNY:n raitatrikoosta tuli paita, betonirekkasilityskuva on Pikku-Piltiltä. Hyvälaatuista ja talvisen paksua tämä JNY -trikoo.

Verson Puodin/Pehemiän ihanasta pinkistä sydäntrikoosta tuli tyttölle mekko. Ensin oli tulossa paita, mutta tytär nosti kovan äläkän, ettei kyllä käytä paitoja, vain mekkoja. Koska se pitää aika tarkkaan paikkansa, leikkasin aimo suikaleen kangasta helmarimpsuksi ja paidasta tulikin mekko, ja yllättäen tosi kiva. Ajattelinpa tehdä samalla kaavalla toisenkin mekon, eräälle toiselle pienelle prinsessalle.(Mekko ei ole enää ihan näin pitkä kuin kuvassa, vaan juuri sopiva)

Sydämiä 4-vuotiaalle

Verson ja Pehemiän Sydäntrikoosta tuli ommeltua paita 4-vuotiaalle neitokaiselle syntymäpäivälahjaksi. Harmaasta Pehemiän joustofroteesta ompelin kaveriksi liivimekon. Tämä joustofroteen harmaa on aivan täydellinen. Ihan minunnäköinen setti tuli, toivottavasti saajakin tykkäsi.

Ajoneuvokuoseja ja sälää syksyn varrelta

Alkusyksystä surautin nämä pari trikoopipoa, ja muutaman muunkin, joista ei ole edes kuvaa. Nyt pitäisi jo keskittyä ompelemaan talvisempia päähineitä, merinovillat ja fleecet odottaa tyrkyllä työhuoneessa. Kasa leikattuja vaatteita lojuu myöskin ompelupöydällä. En ole inspistä kadottanut, mutta ihmettelen että missä välissä ehtisin. Aina joku kiirreellisempi ompelus kiilaa ohitse. Onneksi kasassa on sellaisia, jotka vähän joutavat odottaakin.

Tästä Pikku-Piltin Koruja korujen ystäville -trikoosta tuli oivallinen perusvaate tyttärelle. Harmi että on vain tällainen onneton kuva kamerassa. Leveys on juuri sopiva, ei mikään telttamainen.

Velourista väännettyjä

JNY:n ihanasta velourista valmistui tällainen liivimekko taskuilla. Peruskauraa, mutta mielestäni aika pirtsakka lopputulos. Raitojen kohdistaminen taskuissa on usein täyttä tuskaa, mutta kyllä se kannattaa. Nämä liivimekot on kyllä kaikkein kivoimpia silloin kun ompelee niihin taskut. Poikkeuksena isokuvioiset kankaat. Silloin voi olla viisaampi jättää taskut pois.

Kissavelourista toivottiin 86 -kokoista liivimekkoa. Kangasta ei enää ollut paljon jäljellä, joten takakappaleeseen valitsin vaaleanpuna-pinkki-raitaista.

Tähän hameeseen ompelin taas tuollaiset sivutaskut, joita olen aika paljon vääntänyt erinäisiin mekkoihin ja tunikoihin. Alkaa tulla jo selkäytimestä tällaisten sivutaskujen vääntö!

Lahjamekkoja

Ompelukone ja saumuri ovat surisseet jonkunkin verran syksyn mittaan. Päätinpä ekana esitellä alta pois kolme lahjamekkoa, jotka ovat jo hyvän aikaa olleet vastaanottajillaan.

Tämä ihana ystävät yhdessä -trikoo sopii mielestäni loistavasti pikkutytön mekkoon. Tämän ompelin lahjaksi lasten päiväkotikaverille.

Verson Puodin melkein maailman ihanimmasta, ohuesta joustocollarista  ompelin 6-vuotiaalle mekon.

Samaiselle kuusivuotiaalle valmistui heppatunika digitrikoosta. Tosin heppatunikaa koskien sain informaatiota, että kaipaa vielä pientä kavennusta ennen käyttöön pääsyä (sitä epäilinkin, mutta ompelin kuitenkin kaavan mukaan).

Perussukkaa

Uusia sukkia tarvittiin, ja syksyn alussa valmistuivat nämä Regian Zoofari -langasta.  Puikot olivat muistaakseni 2,5 mm ja langankulutus 99 grammaa. Kolmannelle kerälle jouduin, ja sukkien valmistuttua huomasin että kaikki kerät olivat eri värjäyserää. Erot ovat kyllä huomattavissa, mutta toisaalta käyttösukat nämä ovat, joten eipä kai se haittaa. Sukat ovat kivan ohuet, joten kelpaa mainiosti käyttää työkengissäkin.