Ruskansävyinen huivi

EDIT: Kolmas hääpäivä onnellisesti vietettynä, mutta rouva on edelleen ilman vihkisormuksiaan, kun ei ne edelleenkään mahdu näihin nakkisormiin. Jospa parin menetetyn kilon jälkeen sitten... Ettei kukaan ihmettele kun vasuri niin paljaana tuossa kuvassa vilkkuu:).

Kun näin kuvat itsestäni, olin vähän järkyttynyt kuinka vanhalta näytän, eikä ollut sitäkään hauska huomata, että kulmakarvat pitäisi nyppiä. Toisaalta, tulipahan kulmat nypittyä, kun kuvan kautta huomasin niiden huolittelua kaipaavan, tuolle vanhenemisellehan ei voi mitään. Kolmekymppispäivä siis lähenee uhkaavasti, saa nähdä tuleeko siitä isompikin kriisi.

En ole superpaksujen tai pötkölankojen ystävä, koska en niin pidä tunnissa valmista -ajatusmaailmasta, jos puhutaan neulomisesta. Kaikenlisäksi pötkölangat tuppaavat olemaan melko hintaviakin, eikä omassa valtavassa varastossani taida olla kerääkään tuollaista pönkölankaa. Torstaina Luovat Langat -liikkeessä oli jälleen neulekerho, ja sen aiheena huivi paksusta Subito-langasta, joten päätin haudata ennakkoluuloni paksulangoista ja tartuin koukkuun. Alussa sain tuubihuivini jotenkin kieroon ja jouduin purkamaankin, mutta korjausliikkeen jälkeen homma luisti ja muutamassa tunnissa oli huivi valmis. Hommaan käytettiin kolmosen koukkua, ketju- ja kiinteitäsilmukoita, todella helppo siis!

Huivissa on ihanat värit, täydelliset ruskan sävyt. Huivi on ollut alusta asti ahkerassa käytössä, ja tästä tulee varmasti syksyn käytetyin huivini. Vaikken jatkossakaan tule aina niin innostumaan paksulangoista, niin tästä tuli kyllä kiva! Ruskean takin kanssa vielä parempi, tässä nyt valitettavasti kuvattuna harmaan kanssa.

Lankaa meni kerällinen, eli 150 grammaa. Oli oikein mukava neuloa jälleen porukalla, marraskuussa tapaamme taas. Ensi viikolla olisi paperivalokurssi kahtena iltana, mutta en ole varma pääsenkö molempina. Aihe ainakin kiinnostaa, joulu se tulee tänäkin vuonna ja omatekemä paperinen jouluvalo olisi kiva!