Kesäjuhlatilaus!

En tiedä minkätyyppisen mielenhäiriön sain viime viikolla, kun aloin ommella Mekkotehtaan Maret-kolttua  tyttärelle kesäisen pinkeistä kankaista. Ensin ajattelin, että voisihan hän käyttää mekkoa pikkuveljen synttäreillä vaikka se vähän lyhythihainen onkin, mutta sovituksen jälkeen muutin mieltäni. Maret on aivan ihana, mutta niiiin kesäinen! Onni onnettomuudessa on se, että tein koon 104 cm mekon, ja se on tytölle iso. Vaikkei se kuvissa näy, niin jouduin koko ajan vetämään olkaröyhelöitä ylös. Tämä tulee olemaan kesällä varmasti hyvänkokoinen. Sunnuntaina katsoimme Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa ja tytär liihotti uudessa mekossaan. Kuvien otto oli melko haasteellista, mutta näillä mennään.

Ruusukangas on Tanya Whelanin, ruutukangas jotain peruspinkkiä kaapin perältä. Kaikki tarpeet löytyi ilahduttavasti kotoa, polvekenauhaa ja nappeja myöden.

Olkaröyhelöt on  niin ihanat tässä mekossa!

Takana on pari nappia, eli ei taaskaan vetoketjun kanssa tappelua. Hurraa! Ja lopputulos selkäpuolelta siltikin kiva.

Asiasta yöpukuun. Mies oli mekkokuvien lomassa napannut allaolevan kuvan, ja keksimpä siitäkin jutunjuurta. Parisen kuukautta sitten sain tuunattua umpijalkaisesta yöpuvusta resorillisen. Leikkasin reissussa kärsineet jalkaosat pois ja surautin vähän miehekkäämmät turkoosit resorit tilalle. Pukuhan on isosiskolta peritty... Pieni ompeluhomma, mutta siitä tuli niin hyvä mieli! Ja miten tuosta pikkumiehestä tuleekin hyvä mieli, vaikka kaveri kuvassa harmistusta vastaan taisteleekin. Äidin rakas, tänään yksivuotias...