23.4.2016

Äkkiä surautettuja maaliskuussa



Jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että omat lapset ovat jääneet vähemmälle, ja pitää heillekin saada taas ommeltua jotain. Pyysin lapsia työhuoneeseeni, ja annoin vapaat kädet valita minkä tahansa kankaan, josta ompelen jotain. Tyttären kangavalinnat meinasivat sattua silmään (ensin hän valitsi kaksi kirjavaa digiprintti-trikoota, mutta sain hänet onneksi muuttamaan mieltänsä vähän). Hän valitsi hihoihin yksiväristä pinkkiä. Vähän pelkäsin yöpaitafiilistä johtuen noista väreistä, mutta ihan kivahan mekosta tuli, ja toisaalta ihanaa että prinsessat vielä kelpaavat. Jouduin vähän soveltamaan, että sain kankaan riittämään. Aika hyvin tuli ruususet käytettyä, vain ihan vähän leikkuujätettä tuli ja sekin meni roskiin, kun oli niin pientä silppua. Yleensä jemmaan aika pienetkin palat tilkkulaatikkoon ja haaveilen ompelevani ihania tilkkupeittoja niistä jossain vaiheessa.
 
Hillosuupielinen poika valitsi kankaakseen oranssit minionit. Leikatessa huomasin että kankaassa oli aika rajujakin kudontavirheitä, tämän paidan siitä sai silti mainiosti. Vähän kyllä harmitti etten kankaan saavuttua ole huomannut virhettä, nyt tietysti on enää myöhäistä toivoa saavansa korvausta selvästä kakkoslaatuisuudesta. Tämä raglanhihainen paitakaava on kyllä mainio. Muistaakseni jostain Ottobresta, Rascal, tai joku sellainen. Olen käyttänyt kaavaa vallan pojan peruspaitoihin ainakin viimeisen vuoden ajan.


Yksi kuva näyttää olevan maailmallekin lähteneistä paidoista, muutamia peruspaitoja olen tehnyt digitrikoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti