30.1.2016

Tammikuu 2016 kuvina


Tammikuun synttäritytölle valmistui mekko. Omankin tyttären synttäreitä juhlittiin jälleen kahteen otteeseen, mutta näköjään en ole huomannut ladata synttärikuvia enempää, saati kuvia kuin yhdestä kakusta. Välillä on kiva päästä vähän helpommalla ja tämä toinen kakku sai päälleen valmiin Frozen -kakkukuvan ja muutaman sokerimassalumihiutaleen.


Tämä seuraava kuva taasen on sangen huvittava, sillä oikein tarkoituksella blogia varten kuvasin sohvatyynyt, jotka ompelin PaaPiin Jussi-puuvillasta. Huvittavaa on, että ne ovat kuvassa taka-alalla olevat tyynyt. Jos niitä nyt kauheasti näkyy.


Tyttärelle pyjama heppatrikoosta, ja hänen itsensä valitsemista yksivärisistä. Hauskasti sopii yhteen. Saattaapi olla, että ompelin pyjman jo joulukuussa... tai sitten tammikuussa ainakin loppuun asti. Pojalle pakko saada -traktoripaita.



Näiden lisäksi tammikuussa on neulottu vimmatusti sukkia, niistä sitten enemmän ensi kerralla, jolloin homma on toivon mukaan vähän vähemmän juosten pissittyä. Ehkäpä muistan vielä jotain faktojakin töistäni. Kaikissa näissä pojan paidossa joita olen viime kuukausina ommellut (tai ainakin melkein kaikissa) olen käyttänyt uutta luottokaavaani jostain Ottobresta, mutta en nyt millään saa päähäni sen kaavan nimeä ja työhuone taitaa olla "liian kaukana", jotta viitsisin vääntäytyä tarkistamaan. Varmaan ensi kerralla saan sen kakistettua ulos. Nyt aion palata sohvannurkkaan kutomaan lahjasukkaa valmiiksi päin.

2 kommenttia:

  1. Huh mikä määrä ompeluksia loka-tammikuussa...! Olet ollut ahkera! :) Olisi niin kiva tehdä edes jotain peruspaitoja lapselle ite (tai siis edes yhden paidan elämäni aikana), mutta en luota omiin taitoihini kyllä tippaakaan :D Sun tekemiä vaatteita on aina ilo katsella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä niitä valmiitakin näköjään on, vaikka välillä itsestä tuntuu ettei ehdi mitään :). Poika on kyllä ollut housujen tarpeessa jo pitkään, ja tänään suunnittelin että ensi lauantaina meinaan ommella oikein monet collarit ja kalsarit hänelle, kun muuten tuntuu että jatkuvasti pitää olla varpaillaan pyykkikorin ääressä, että on edes parit housut puhtaana :). Siitä vaan kokeilemaan paitojen tekoa, loppujen lopuksi se on aika helppoa (jos puhutaan näistä peruspaidoista kun minäkin teen). Itse muistan että alussa vaikeinta oli se pääntieresori, kunnes luin jostain että pääntieresorikaitaleen mitta on hyvä, kun se on 70 % kaula-aukon mitasta. Tuon tiedon jälkeen en ole epäonnistunut, vaikka tokikin joskus onnistuu paremmin ja joskus huonommin :). Muutaman paidan jälkeen nämä perusompelukset alkaa kyllä sujumaan, vaikka itelläni onkin aina sitten kauhea kynnys alkaa vääntämään jotain monesta kaavanosasta, kun tietää että helpommallakin pääsee ;).

      Poista