Enkelikangas

Iskin silmäni lörppänään enkelikankaaseen Kangas-Pauliinassa, ostaessani tylsää muovifroteeta lasten sänkyihin. Pähkäilin kotona päivän, ja sitten hain kangasta kotiin. Aluksi olin ajatellut olohuoneeseen uusia verhoja, mutta jotenkin kangas ei sitten tuntunutkaan sopivan niin hyvin olohuoneeseemme, jossa on isot ikkunat. Makuuhuone oli edelleen ilman ensimmäisiäkään verhoja, johtuen itsepintaisesta halustani omella jokaikinen talon verho itse. Liitin kappaan vähän pitsiäkin, ja hyvä lopputulos tuli. Makkarin isomman ikkunan verhossa ei ole tuota pitsiä, koska vähän nuukailin sen kanssa.

Huone näyttää kelvolliselta, vaikka en käsitä miksi valokuvissa kaikki näyttää ihan hanurilta. Onko vika kuvaajassa vai pitäisiköhän harkita jotain erikois(en kallista)objektiivia? Mittasuhteet näyttää ainakin kakkoskuvassa oudoilta. En silti tokikaan ole makkariimme täysin tyytyväinen, vaikka enkelikangas miellyttääkin. Kaksi lapsensänkyä makuuhuoneessamme pilaa sisustusyritykseni alkuunsa! Tätä kuvaa varten siirsin pinnasängyn pois, mutta odotan todella aikaa jolloin saan kalustaa makuuhuoneen oman mielen mukaan. Vieressä nukkuvia lapsia vastaan ei ole mitään, mutta saisinpa ylimääräiset sängynrohjot muualle!

Ompelin yhden tyynynpäällisenkin rimmailemaan verhoihin. Olohuoneeseenkin saan vielä pari tällaista tyynyä, jos vaan koskaan ehdin. Tuhat ompelu- ja neulontaideaa kolisee päässä toisiinsa ja osa taitaa siinä samalla romuttuakin tämän ongelmallisen ajanpuuteasian vuoksi. Jospa silti saisin pojan synttäreiksi ommeltua vielä rullakapan hänen huoneeseensa ja toisen purjerengasverhon tytön huoneeseen. Muistaakseni edellinen deadline tässä verhoasiassa oli pojan ristiäisissä, mutta loppujen lopuksi kyseisenä päivänä talon ainoat verhot roikkuivat olohuoneessa. Mutta ei se mitään, rajat on tehty rikottaviksi!