Mekkoilua

Hus, me sanoimme sille

ja heristimme lumilapiota

Hus,  sanoimme talvelle

ja levitimme hangen auringon eteen

...ja sitten tuli se kauan odotettu ihana, valoisa vuodenaika! Nurinkurisesta esitysjärjestyksestä riippumatta, mekkojen teko on edistynyt kivasti. Kuvan mekko valmistui vapunpäivän aamuna. Mekko on hiukan sellainen jämisversio, kun hihoissa on pikkumekkokankaan rippeet ja loimusametti on yli kymmenen vuotta vanhaa. Hyvin kelpaa silti tyttärelle. Mekon kaava on uusimman (3/2012) Ottobre Designin Kokeshi Doll -mekko koossa 92cm. Tyttären koko on mieluummin 98 cm nykyään, mutta se ei mekossa näy kuin ehkä aavistuksen pituudessa, malli on kovin väljä. Mekko oli leikattuna jonkun viikon, mutta kauaa tämän ompelu ei vienyt. Muutama sauma surrur, ja mekko oli kasassa. Edelleen työhuoneessa on kaksi tai kolme mekkoa leikattuna, kunhan vain löytyy pieni väli, ja surrur, ja uutta hametta syntyy!

Ätiti tämä on hieno! Se on se paras kiitos, jonka voi saada. Mekko sopii myös tuommoiselle ihanalle rasavillille tyttöselle. Naama maalissa ja kuhmuisena hän silti haluaa mekon päälle! Hän on niin rakas!

Hello Kitty -pallon esittelyä... On vielä aivan pakko kehua mun ihanaa uutta ompelukonetta. Se on kyllä niin...! Olen siitä todella onnellinen. Saumuri on sille oiva kaveri etenkin näiden trikookankaiden kanssa. Saumurihan on yli kymmenen vuotta vanha, mutta oiva peli edelleenkin.

Tämä mekko valmistui ensimmäisenä, ja sitä taisin vilauttaakin edellisessä postissa. Kangas on uusi, ostettu kuukausi sitten Kangas-Pauliinasta. Hain mekkokangasta heti tämän valmistuttua hiukan lisää, niin että sitä on vielä yhden mekon verran kaapissa... Kun on niin hienoa! Kangasta ei ollut jäljellä kaupassakaan kuin 60cm, siitä juuri ja juuri saa yhden hameen.

Kyseinen mekko on liian iso tyttärelle, kuten näkyy. Näyttää lähinnä yöpuvulta. Koko on 128 cm, ja sopivammankokoinen vastaanottajakin on jo löytynyt. Mekon isokokoisuudesta huolimatta on kivampi katselle vaatetta mallin päällä kuin roikkumassa jossain vaatepuussa, joten siksi lahjoin jälleen tyttären mallinhommiin (nykyään lahjon Muumeilla tai Posti-Patella).

Tämäkin malli löytyy uusimmasta Ottobresta  (3/2012), mallin numeroa on muista varmasti, mutta joku Jungle Stripes se oli. Kiva ommeltava kumminkin. Kangaskin on ihana! 

Taidan jatkaa näiden mekko-ompeluksien kanssa, ja suunnitelmissa on pari vaatetta itsellenikin. Keltainen aurinkomekkoni on edelleen kuvaamatta, pitänee pyytää apuun ikäloppua miestäni, joka vaihtoi eri vuosikymmenelle juurikin eilen! Pientä puutarhajuhlaa vietettiin sisällä, kun ulkona tuuli niin viileästi, ja uunissa grilattua makkaraa syötiin, kun ei ihan ehditty kasaamaan uutta kaasugrilliä ennen vieraiden tuloa. Valion ohjeilla valmistetut katkarapu-, mozzarella- ja perunasalaatti olivat mainioita kavereita grillivastuksen alla käristetylle Kivikylän makkaralle, eikä Pirkan ohjeella leivottu tomaattipatonkikaan ollut hassumpaa. Suosittelen edellisiä! Pari kakkuakin tuli leivottua, mutta edelleen makuihin olen tyytyväinen, mutta koristelu jää aina viime tippaan, ja viimeistelyssä on hutiloinnin makua! Mutta joskus vielä ehdin koristelemaan oikein ajan kanssa, niin että lopputulos miellyttää itseänikin! 

Neulepeitto edistyy hitaasti mutta varmasti aina netti-tv:n NCIS- ja Iholla-sarjoja seuratessa. Tosin viimeksimainitussa sarjassa olen parisen viikkoa jäljessä, kun on ollut kaikennäköistä muuta ohjelmaa. Peitto majailee useimmiten sohvan käsinojalla, joten siitä se tulee kyllä otettua joskus päivisinkin, niin että muutama silmukka valmistuu kotihommien lomassa. Nyt yksi Iholla -jakso ja peittoneuletta, jos vaan lapsilla unta riittää. Ihanaa viikonloppua!