K-E-S-Ä-L-O-M-A

Kaksi kuukautta rutkutettu arkea töissä, ja nyt kesäloman kimppuun, josta käytän nyt kolme viikkoa! Miten ihanaa on se, että lomaa kertyy lomallakin (äitiys), ja nyt saamme nauttia tästä ihanasta koko perhe kotona!

Osallistuin KYHäilyyn tänäkin vuonna, ja sain kaikki työt alkuun määräajassa. Valmistuminen onkin sitten eri juttu, varsinkin jos neuloo innoissaan isohkoa torkkupeittoa ekopuuvillasta samaan aikaan. Käsityökorissa on muutamia sukkia ja lapasia vailla toista paria, mutta uskon niiden saavan kaverin syksyn kuluessa.

Vaikka kesä on vasta parhaimmillaan, olen jo vähän varautunut syksyynkin, jos se tulee yllättäen (varsinkin kun viime talvena osoittautui että sukkia ei ole tarpeeksi ja neulottuja lapasia ei lainkaan). Eka KYH-työ valmistui rivakasti:

Pojalle sukat Nallesta ja koivunvärisestä Luontopolku Nallesta (RAV myöh). Puikot olivat kolmoset, lankaa kului 46 grammaa. Kivat peruskaverit, joissa joustinta varressa ja puoliksi jalkuinosassakin.

Yhdeksäntenä KYH-työnä aloitin tytsylle sukat kirjavasta Maijasta. Puikot olivat KnitPron metalliset 2,5 milliset, ja aikaa näiden melkein polvimittaisten minien neulomiseen tuntui menevän ikuisuus!  kivat perussukat silti tuli näistäkin.

Lankaa kului 59 grammaa.

Paljon käytössä ollut KYH12 -rätti Novitan Bambu-langasta. Puikot neloset, kulutus 20 grammaa, vinoraitaa.

KYH 20, lapaset nuoremmalle. Pari kertaa purin peukaloa, kun tein nämä omasta päästäni. Lanka on TeeTeen Pallas 30 g, puikot metalliset 2,5 mm. Perus nämäkin.

Kärpässienimekko

 Voi miten aika onkaan mennyt sitten viime kirjoituksen! Olen palannut töihin, lapset opettelevat päivähoitopaikan arkea ja koti on useimmiten sotkuinen. Nurmikko rehottaa ihanasti ja talon sokkeli on maalattu! Osa asioista on siis paremmalla tolalla kuin ennen! Alamme kaikesta huolimatta jo vähän tottua uuteen arkeen, kyllä se tästä alkaa sujua...

Kummitytön yksivuotismekko essuineen valmistui jo pari kuukautta sitten. En ole nähnyt mekkoa päällä, toivottavasti tuli sopivankokoinen!

Mekon kaavaan mallia otin jostain lehdestä, tein omia sovelluksia, ja muutin kaula-aukkoa essuun sopivammaksi. Pallokangas on varta vasten mekkoon hankittu, muut ainekset löytyivät kotoa. Tuo essukangas on mielestäni ihanaa!

Keittiöön tein kesäverhot  työhuoneen väliverhosta ylijääneestä pellavakangaspalasta ja mummultani saadusta pitsistä. Tuli aikas komia verho, vaikka kuva onkin surkea.

Lähdin tänäkin vuonna KYHäilemään, ja sain kaikki työt alkuun ajallaan. Kaikkia en varmaan valmiiksi saa, mutta osan kyllä. Nyt kuvailemaan ne jo valmistuneet, jotta saan ne esittelyyn!

Äidille...

...Vaikka kakku ei olekaan se äitienpäiväksi valmistunut, vaan jo miehen syntymäpäiville tehty.

 

Äidilleni virkkasin tiskirätin Blend Bamboosta (70% bambu/30% puuvilla). Virkkuukoukku oli 2,5 mm, lankaa meni 45 grammaa. Rätin tein Kauhavan Kangas-Aitan Juhannusruusu-maton ohjeella, aloitin virkkaamisen jo vuosi sitten, muistaakseni KYH -työnä. Silloin ajattelin tästä äidilleni syntymäpäivälahjaa syyskuuksi, muttei tämä sitten valmistunutkaan. Parempi myöhään, ja nyt sain antaa äidilleni tiski/pölyrätin, kumpana tätä haluaa sitten käyttääkin! Rätti on tarpeeksi iso pölyjenkin pyyhintään. Värinä äitini keittiön kaakeleihin sopiva sininen.

Pakkosyöttöä

En tiedä missä vaiheessa tytär sanoo että huoneessa alkaa olemaan liikaa pinkkiä, mutta siihen asti kun hän ei sitä tajua, aion jatkaa pinkillä sisustamista! Nyt esittelyvuorossa jo tammikuun syntymäpäiville valmistunut viirinauha sekä Esteristä virkattu matto.

Tämän maton virkkasin Esteri-kuteesta, malli on Kauhavan Kangasaitan Ratasmatto. Muuten olin uskollinen mallille, mutta pinkin ja beigen paikkaa vaihdoin, jotta sain enemmän väriä kehiin. Koukku oli 8, polyesterikude on miellyttävää virkattavaa, vaikka tekokuitu onkin aina tekokuitua! Matossa on reilu kolme kiloa materiaalia, joten ei tämä onneksi ole liukas laminaatinkaan päällä (viikon kokemuksella). Vähän matto kuvissa vielä kupruilee, mutta taitaa luonnossa olla jo asettunut kuosiinsa.

Tytär sai Esteristä pari pannunalusta uuteen leikkikeittiöönsä, kun vanha köökki odottelee leikkimökkiin pääsyä (leikkimökistä ei silti ole vielä tarkempaa tietoa, koska valmistuu). Vielä haluaisin virkkailla keittiötarpeiksi Garnstudion hedelmiä, ne olisi toivottuja.

Viirinauhaan käytin Estan kankaita (pinkit), jotka ovat samaa sarjaa tapetin kanssa, sekä beigejä kaapista löytyneitä tilkkuja.

Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu!

Keltainen inspiroi aina keväisin, ja tuo aurinko joka paistaa upeasti pitkän talven jälkeen... mahtavaa!

 

Karkkivärejä

Ompelin yksivuotislahjaksi Mekkotehtaan Katarina A -mallilla pinkin koltun. Kangas on ihan suosikkiani, Estan 100 % puuvillaa. Mekkotehtaan mallit ja ohjeet ovat niin selkeitä ja helppoja, olipa kiva ommella tämäkin mekko!

Koko on pienin, eli 86/92cm. Tyttärellekin voisi tehdä taas Katarinan, edellinen alkaa olla vähän pieni. Olen tyytyväinen lopputulokseen, siisteyskin on hyvää luokkaa. Saumanvarat surauttelin saumurilla, kappaleet tietysti yhteen ompelukoneella.

Papukaija iltapuvussa

Niin pyhästi hän päätti viimeksi, että ensi kerralla kun tuotoksiaan päällään kuvataan, niin näpsimiseen paneudutaan oikein kunnolla ja ajan kanssa. Varmistetaan ettei rouva pönötä paksun näköisenä kuvissa, kaksoisleuka vilkkuen. Itselle tehdyistä lupauksista huolimatta tämä papukaijanvihreä puku sai vaivaiset 20 sekuntia huomiota kameralta ennen juhliin lähtöä, tuloksena kolme kuvaa, ja tässäpä ne kaikki sensuroimattomina. Ei yhtään sellaista otosta, joka olisi luonut pikkaisen hoikemman illuusion iltapuvun kantajasta, mutta kestän tämän tälläkin kertaa, kun sellaista urheilumieltä ei ole, että pukeutuisin huvin vuoksi kolttuun, meikkaisin ja vieläpä pyytäisin miestä kuvaamaan oikein ajan kanssa. 

Puku on ommeltu Suuri Käsityö -lehden 10/2008 mallilla. Selasin melkein kaikki käsityölehteni läpi, ja päätin että ensi kerralla hankin Burdalta kaavat, jos juhlapukua aion ommella. Malli on ihan ok, ja tulokseen olen melko tyytyväinen. Silkki on hankittu Silkkikaupasta reilu vuosi sitten (muistaakseni). Väri on "parrot green", aivan ihana mielestäni. Tulisi melkein mieleen Tuulen viemän Scarlettin verhoista ommeltu vihreä mekko, jossei uumani olisi vähintäänkin kaksinkertainen verrattuna 16,5 tuuman vyötäröön (vai muistanko väärin tuon mitan).

Taustalla näkyvät pyörölistat odottavat pääsyä esikoisen teltan kulmiin. Saapi nähdä, koska ehdin sen teltan ompelemaan... Loppukevennyksenä makeita käsitöitä, joiden kera juhlimme lastemme yhteisnimppareita viikko sitten.