Ajoneuvokuoseja ja sälää syksyn varrelta

Alkusyksystä surautin nämä pari trikoopipoa, ja muutaman muunkin, joista ei ole edes kuvaa. Nyt pitäisi jo keskittyä ompelemaan talvisempia päähineitä, merinovillat ja fleecet odottaa tyrkyllä työhuoneessa. Kasa leikattuja vaatteita lojuu myöskin ompelupöydällä. En ole inspistä kadottanut, mutta ihmettelen että missä välissä ehtisin. Aina joku kiirreellisempi ompelus kiilaa ohitse. Onneksi kasassa on sellaisia, jotka vähän joutavat odottaakin.

Tästä Pikku-Piltin Koruja korujen ystäville -trikoosta tuli oivallinen perusvaate tyttärelle. Harmi että on vain tällainen onneton kuva kamerassa. Leveys on juuri sopiva, ei mikään telttamainen.

Velourista väännettyjä

JNY:n ihanasta velourista valmistui tällainen liivimekko taskuilla. Peruskauraa, mutta mielestäni aika pirtsakka lopputulos. Raitojen kohdistaminen taskuissa on usein täyttä tuskaa, mutta kyllä se kannattaa. Nämä liivimekot on kyllä kaikkein kivoimpia silloin kun ompelee niihin taskut. Poikkeuksena isokuvioiset kankaat. Silloin voi olla viisaampi jättää taskut pois.

Kissavelourista toivottiin 86 -kokoista liivimekkoa. Kangasta ei enää ollut paljon jäljellä, joten takakappaleeseen valitsin vaaleanpuna-pinkki-raitaista.

Tähän hameeseen ompelin taas tuollaiset sivutaskut, joita olen aika paljon vääntänyt erinäisiin mekkoihin ja tunikoihin. Alkaa tulla jo selkäytimestä tällaisten sivutaskujen vääntö!

Lahjamekkoja

Ompelukone ja saumuri ovat surisseet jonkunkin verran syksyn mittaan. Päätinpä ekana esitellä alta pois kolme lahjamekkoa, jotka ovat jo hyvän aikaa olleet vastaanottajillaan.

Tämä ihana ystävät yhdessä -trikoo sopii mielestäni loistavasti pikkutytön mekkoon. Tämän ompelin lahjaksi lasten päiväkotikaverille.

Verson Puodin melkein maailman ihanimmasta, ohuesta joustocollarista  ompelin 6-vuotiaalle mekon.

Samaiselle kuusivuotiaalle valmistui heppatunika digitrikoosta. Tosin heppatunikaa koskien sain informaatiota, että kaipaa vielä pientä kavennusta ennen käyttöön pääsyä (sitä epäilinkin, mutta ompelin kuitenkin kaavan mukaan).

Perussukkaa

Uusia sukkia tarvittiin, ja syksyn alussa valmistuivat nämä Regian Zoofari -langasta.  Puikot olivat muistaakseni 2,5 mm ja langankulutus 99 grammaa. Kolmannelle kerälle jouduin, ja sukkien valmistuttua huomasin että kaikki kerät olivat eri värjäyserää. Erot ovat kyllä huomattavissa, mutta toisaalta käyttösukat nämä ovat, joten eipä kai se haittaa. Sukat ovat kivan ohuet, joten kelpaa mainiosti käyttää työkengissäkin.

Perusvaatetta

Summamutikassa leikkasin tyttärelle tunikatyyppisen mekon ja surautin myös. Etukappaleessa on hauskaa printtitrikoota ja takana Noshin raitaa.

Oho, mitä siinä hihassa jo on :). Kyseistä mekkoa on jo paljon pidetty ja pesty. Huomaa, että laadukkaat kankaat pysyy hyvinä pesusta toiseen! 

 

Poikakin sai pari paitaa. Paloautokankaan hän bongasi kangaskaapista, toi sen minulle, ja kertoi että haluaa tästä paidan NYT. Mieluisa taisi olla, vaikka aika vakavana tässä ollaan!

Kasettipaita syntyi Pikku-Piltin ihanasta trikoosta ja tähdistä. Kasettikangaskin on huippuhyvälaatuista; ihanan napakkaa,eikä vedä viuteloon pesussa. Tällä hetkellä on nimittäin työn alla sellainen printtitrikoopaita, jonka kangas meni esipesussa ihan vinksalleen. Siinä sitä on ihmettelemistä laittaako langansuunnan vai kuvion kohdilleen!

Auringonkeltaisia

Varmaan jo elokuun puolella valmistui kahdeksan mekkoa myyntitarkoituksessa. Oikeastaan niitä oli kymmenen, mutta lapset omivat yhdet itselleen, poikakin. Poika ei ole silti omaansa käyttänyt  kun sen kerran, päiväkodissa kylläkin. Ylpeänä juoksi mansikkamekko päällä, kun ei ole vielä iskostunut hänen päähänsä että hameet ovat enemmän tyttöjen juttu. En viitsinyt tietysti toisen iloa pilata, kun hän halusi mekko päällä päiväkotiin. 

Kaikki mekot ovat joustofroteeta. Näitä saa tiedustella, jos jokin kiinnostaa. Joulunajan myyjäisin ajattelin näitä ottaa mukaan.

Tässä mekossa on rusettikoriste ja Paapiin Siirinappi (saa pesusssa pois). Mielestäni mekko on aika hauska ja pirtsakka. Tyttö tosiaan valitsi tämän kaikkien valmiisen joukosta tangosta, ja sattui olemaan sopivankokoinenkin.

Pojan mekossa on mansikoita, mutta en viitsi ladata kuvaa siitä pojan päällä, ettei tule myöhemmin perheriitoja sen johdosta :).

Kuninkaallinen kisu -velourista tyttö ruikutti itselleen liivimekkoa, ja sellaisen sitten ompelin, mutta käytössä ei ole vielä ollut. Saattaa olla, että lämminverinen tyttö ei ole sitä halunnut laittaa päälleen näin alkusyksystä. Jos kisut ei hakeudu päälle möhemminkään, saatan laittaa tämänkin myyntiin.

Tässä kuvia selaillessa huomasinkin, että ompeluksia on paljon esittelemättä. Itsellekin olen tehnyt pari mekkoa ja lapsille syysvaatteita. Uusimmat tiikerivillasukat valmistunee tänään. Mukavaa viikonloppu kaikille!

Loput kesähepenet

Pitää vielä äkkiä esitellä elokuun alun helteille valmistuneet hellemekot, ettei vaikuta enempää jälkeenjääneeltä näiden bloggailujen kanssa.

Ihanasta auringonkeltaisesta rusettikankaasta valmistui tyttärelle hellemekko, joka on ollut oikein pidetty. Eikä käyttö helteille loppunut, vaan liivimekkona jatketaan. Eilenkin uimahallin jälkeen oli tämä päällä. Ensin ajattelin mekon olevan kovin reilua kokoa, mutta pari ensimmäistä pesua veti trikoota sen verran kasaan, että nyt se on juuri sopiva. Olenkin tällä hetkellä jokseenkin ristiriitaisissa tunnelmissa kankaiden esipesujen suhteen. Usein esipesen, mutta onhan se niin hienoa ommella (ja esim antaa lahjaksi) vaate pesemättömästä kankaasta, joka oikein hehkuu värikylläisyyttä. Toisaalta on harmittavaista jos trikoo vetää ekapesussa paljonkin kasaan, ja vaatteesta tulee jämpti. Sama ongelmahan on tietysti valmisvaatteissakin, pitänee vaan muistaa jättää kutistumisvaraa jatkossakin, jos trikoo on pesemätön.

Tyttö tykkäsi, ja äiti varsinkin, kun sai suostuteltua muuta kuin vaaleanpunaista. Osasin vetää tällä kertaa oikeista naruista kun muistelin tyttären joskus varanneen tämän kankaan itselleen kangaspinosta.

Ärtsy neonpinkki trikoo tarttui mukaan Jättirätistä ja siitä oli vielä pakko saada loppukesän hellemekko. Silityskuva on Pikku-Piltistä.

Tämän leikkasin summamutikassa 'laatikoksi', niin että hihatkin tulivat ilman saumoja. Mekosta tuli aika kiva jo tuon kankaan laskeutuvuuden ansiosta. Kuvat eivät oikein anna oikeutta tällä kertaa.

 

Näidenkin jälkeen on valmistunut jo vaikka mitä, ja vielä pitäisi vaikka mitä :). Syysvaatetta on tuloillaan, ihanaa ommella niitä!