1.7.2016

Ruusuja roppakaupalla



Mies saa minut näyttämään aina valokuvissa pönäkältä ja vaivaantuneelta (siis kuinka niin vika olisi minussa :D), joten siksi laitan vain yhden hänen ottamansa kuvan eräisiin ylioppilasjuhliin valmistuneesta mekosta. Tämä on trikoota, ei ehkä ihan niin juhlavaa, mutta näin raskauden ollessa lopuillaan ajattelee saavansa tämmöisen pikkujutun anteeksi. Kaava on oma muokkaukseni, tähän tein tietysti vähän rypytyksiä mahan seudulle. Toivon silti että mekolle on käyttöä jatkossakin, eli toivottavasti näyttää ihan pidettävältä vielä raskauden jälkeenkin. Imetysoptiota olisi kyllä kannattanut jatkon kannalta ajatella, mutta aikataulun painaessa päälle surauttelin perusetumuksen mekkoon ja ajattelin murehtia asiaa myöhemmin.

Alkuperäisen ajatuksen mukaan helmaan piti tulla mustaa tekokuitupitsiä ja vyötärölle mustaa satiininauhaa. Kun sain mekon ommeltua kasaan ylioppilasjuhlien aamuna, lähdin tietysti tyytyväisenä kangaskauppareissulle viimeistelymateriaaleja hakemaan -vain todetakseni paikallisen kangaskaupan olevan kiinni lauantaisin. Eipä auttanut muuta kuin kaivella ainoan tarpeeksi pitkän pätkän puuvillapitsiä esiin omista kätköistä, ja vyötärölle isomummulta saatua kuminauhaa. Juhlat tuli juhlittua mukavasti, ja huomasin että ainakaan näin maalla en erottunut trikoollani mitenkään muusta juhlakansasta. Itseasiassa näytti siltä, että kiiltävää taftia, satiinia ja sifonkia oli käytetty juhlapukeutumisessa yllättävän vähän.





Tässä vielä lisää ruusuhuumoria kaikille, aivan hirveitä kuvia -tiedetään. Tällä kertaa en edes pyytänyt miestä kuvausavuksi, vaan neljävuotias suostui. Muistikortilta löytyi sitten muutamia kuvia, joissa näkyi lähinnä kaksoisleukani, käsi tai joku muu yksittäinen ruumiinosa (mutta ei paitaa). Otinpa taas kuvat  itse, näkyypähän edes se toppi. Tämän topin leikkasin summamutikassa kivasta ruusukankaasta, kun nämä lämpimät kelit jotenkin vaativat hihatonta raskauspaitaa, eikä sellaisia ole. Trikoota ei ole esipesty ja tein tästä varmaan vähän liian tiukan. H-hetkeen on alle kaksi viikkoa, joten saattaa olla että menee loppuajankin päälle, ja ehkäpä sitten synnytyksen jälkeen tämä onkin ihan hyvä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti