Pikkusisko muutti uudelle paikkakunnalle, ja keksin ompaista hänelle torkkupeiton. Olen jäänyt jotenkin koukkuun noihin tilkkupeittoihin, joihin upotan vaakasuuntaan leikattuja kangassuikaleita itseäni miellyttävään järjestykseen. Niissä kai viehättää se valmistumisen nopeus ja se, millaiseksi kokonaisuus lopulta muodostuu. Tässä elämäntilanteessa kun lapset on pieniä, töissä on käytävä ja muutkin harrastukset hoidettava, on ihanaa että ehtii saada jotain valmiiksikin. Tämän peiton tekoon kului suunnilleen viisi tuntia, ei siis paha lainkaan, kun puhutaan tilkkupeitosta.
Laitoin tähän kaikkia ihania puuvilloja joita kaapista löytyi, eli alhaalta päin katsottuna Paapiin Hippuja, PaaPiin Sulkaa, tähtikangasta ja Verson Puodin Paratiisimaijaa.
Taustakankaaksi kaapista löytyi Ikean paksua puuvillaa, joka on tarkoitettu väritettäväksi. Niinpä minulla ja tyttärellä oli salainen tehtävä värittää osa taustakankaan kuvista tekstiilitusseilla. Siksi tehtävä oli erittäin salainen, että saatiin pidettyä pikkuveli pois jaloista, eli isin kanssa ulkona, eikä äidin tarvinnut pelätä epäsiistejä värityksiä. Viisivuotias osaa kyllä värittää jo niin taitavasti, kuvassa siis peitontekijän leveä hymy.
Pääasiassa kuvaaminen oli tietysti peiton koekäyttäjien välttelyä. Alakuvassa Simo testailee.
Tosi kaunis peitto! ❤️
VastaaPoista